Kulttuuritietoisia käytänteitä opettajille

Kulttuuritietoisuus – mitä ja miten?

Kulttuuritietoisuus ei tarkoita sitä, että pitää tietää paljon kaikista kulttuureista. Sen sijaan kulttuuritietoinen opettaja tunnistaa, miten kulttuuri vaikuttaa hänen omiin tapoihinsa, ajatuksiinsa ja opetukseensa. Kun näkee oman kulttuurinsa vaikutuksen itseensä, on silloin helpompi ymmärtää myös toisenlaisia tapoja ja ajatuksia sekä kulttuuria niiden taustalla. Mutta miten kulttuuri vaikuttaa koulussa?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaa opetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka on muodostunut ja muotoutuu edelleen eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. DivEDissä käsittelemme kulttuurin alalta kulttuurisia käytänteitä ja kulttuuri-identiteettiä.

Kulttuuriset käytänteet

Kulttuuriset käytänteet ovat kaikkea sitä, mitä teemme, esimerkiksi syömmekö haarukalla, miten puhumme meitä vanhemmalle henkilölle tai vaihdammeko poskisuudelmia tavatessamme. Myös koululla on omat kulttuuriset käytänteensä. Kulttuurisiin käytänteisiin sosiaalistuminen alkaa jo varhain lapsuudessa. Osallistuminen erilaisiin kulttuurisiin käytänteisiin on valinnaista: voimme valita, syömmekö haarukalla, käymmekö saunassa tai olemmeko kotona ilman kenkiä.

Professori Nancy Commins kertoo kulttuurisista käytänteistä.

Kulttuuri-identiteetti

Kulttuuri-identiteetti rakentuu monista eri ulottuvuuksista: etnisen taustan lisäksi identiteettiä määrittää muun muassa sukupupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, sosioekonominen tausta, katsomus ja niin edelleen. Näin ollen kulttuuritietoinen opetus koskee jokaisen oppijan opettamista, ei vain maahanmuuttajataustaisia oppijoita.

Kulttuurikukka havainnollistaa yksilön kulttuuri-identiteetin rakentumista. Kukan terälehdissä on identiteetin eri ulottuvuuksia, joiden pohjalta yksilölle muodostuu oma mikrokulttuuri. Mikrokulttuurin rakentumiseen vaikuttaa myös ympäröivän yhteiskunnan makrokulttuuri ja globaalit ilmiöt. (Räsänen, M. 2015.)

Kuvio teoksesta Räsänen, M. 2015. Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopisto. Kuvion suunnittelu Marjo Räsänen, graafinen toteutus Sanna-Reeta Meilahti.

Miten toteuttaa kulttuurisesti vastuullista opetusta?

Kulttuurisesti vastuullinen pedagogiikka perustuu hyvään oppilaan tuntemukseen ja kohtaa oppijat yksilöinä, joka huomioidaan myös opetussuunnitelman perusteissa: ”Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota” (POPS 2014). Kulttuurisesti vastuullinen opetus ymmärtää kulttuurista erilaisuutta, perustuu kulttuurisesti vastuulliseen opetussuunnitelmaan ja käyttää kulttuurisesti moninaista oppimateriaalia, luo oppivan yhteisön, joka tukee kaikkien jäseniensä koulumenestystä, on kielitietoista ja ottaa ohjeistuksessa huomioon oppijoiden erilaiset taustat.

Kulttuuritietoisia käytänteitä ja tehtäviä

Kulttuuritietoisia käytänteitä luokkaan

Kuusi kulttuuritietoisen koulun periaatetta

Kulttuurisesti vastuullinen opetus…

  1. ymmärtää kulttuurista erilaisuutta.
  2. perustuu kulttuurisesti vastuulliseen opetussuunnitelmaan ja käyttää kulttuurisesti moninaista oppimateriaalia.
  3. luo oppivan yhteisön, joka tukee kaikkien jäseniensä koulumenestystä.
  4. on kielitietoista.
  5. ottaa huomioon oppijoiden erilaiset taustat.
  6. edistää koulutuksellista tasa-arvoa.

Gay, G. (2002). Preparing for Culturally Responsive Teaching. Journal of Teacher Education.

DivEDin kouluilta keräämiä kulttuuritietoisia käytänteitä

  • Pasilan peruskoulussa, jossa on suomi–saame-luokka, juhlitaan saamelaisten kansallispäivää koko koulun voimin. Viikon ajan myös jokainen luokka harjoittelee saamenkieltä.

Tehtäviä luokkaan

Identiteettipalapeli

Ideana on kirjoittaa palapelin keskimmäiseen palaan asioita itsestään, joita ei voi muuttaa. Esimerkiksi ikä, äidinkieli, se, missä on syntynyt ja se, kuinka mones lapsi on. Muihin paloihin kirjoitetaan muita asioita, jotka kuuluvat omaan identiteettiin, esimerkiksi harrastukset, katsomukset ja sukupuoli.

Oppilaat voi ohjeistaa puhumaan pareissa tai pienryhmissä, jotka vaihtuvat tasaisin väliajoin. Opettaja voi ohjeistaa oppilaita ensin jakamaan tiedot keskimmäisestä palasta, sen jälkeen oikeasta yläkulmasta jne. Lopuksi oppilaat saisivat valita minkä tahansa asian, jonka haluavat kertoa muille. Palapelin idea on peräisin Elinor Brownilta.

Luokassa voidaan myös askarrella yllä olevan kuvion mukaisia kulttuurikukkia samalla idealla kuin identiteettipalapelejä.

Lähetä postikortteja ulkomaille luokkasi kanssa

Merkityksellinen esine

Pitäkää oppilaiden kanssa päivä tai viikko, jolloin oppilaat tuovat kouluun jonkin itselleen merkityksellisen esineen tai kuvan esineestä. Voitte arvuutella, kenelle esineet kuuluvat. Jokainen oppilas kertoo esineestä ja siitä, miksi se on hänelle tärkeä. Voitte myös ottaa voimakuvia esineiden kanssa. Monesti esineet kertovat sekä kulttuurista että omistajastaan.

Toiminnallisia kulttuuritietoisia tehtäviä

Kieli- ja kulttuuritietoiset tehtävät voivat olla myös toiminnallisia. Toiminnallisissa tehtävissä kieli- ja kulttuuritietoisuuden kannalta on tärkeää, että oppilaat puhuisivat mahdollisimman paljon keskenään ja mahdollisimman monen eri oppilaan kanssa. Se, että oppilailla on mahdollisuus puhua koulun sisällöistä koulun kielellä, edistää oppiaineiden kielen oppimista. Se taas, että oppilaat toimivat parina tai ryhmässä kaikkien eri oppilaiden kanssa, lisää oppilaiden interkulttuurista kompetenssia eli kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Seuraavia tehtäviä voi käyttää lähes kaikissa oppiaineissa soveltaen.

Etsi pari

Etsi pari -tehtävän avulla on helppo saada oppilaat puhumaan keskenään opitusta aiheesta. Tavallisesti etsi pari -tehtävässä täytyy etsiä pari, jolla on omaan lappuun sopiva lappu. Yhdessä lapussa voi olla esimerkiksi kuva jostain asiasta ja toisessa kortissa kuvaan sopiva teksti. Tekstikortissa voisi esimerkiksi lukea haarapääsky ja kuvakortissa olla haarapääskyn kuva. Tehtävä soveltuu niin kielen kuin sisällön opetteluun. Etsi pari -tehtävää voi myös käyttää, kun oppilaita pitää jakaa ryhmiin tai pareihin.

Esimerkki:

  1. Tee kysymys- ja vastauslappuja aiheesta, jota tunneilla käsitellään.
  2. Jaa puolelle luokasta kysymyslaput ja puolelle luokasta vastauslaput.
  3. Liikkumalla ja juttelemalla toisilleen oppilaiden tulisi löytää kysymykseensä sopiva vastaus tai vastaukseen sopiva kysymys.
  4. Kun oppilaat ovat löytäneet parinsa, he kirjoittavat aiheesta uuden kysymyksen.
  5. Oppilaat lukevat lappunsa ja uuden kysymyksensä muulle luokalle.
  6. Vaihtoehtoisesti laput voi sekoittaa uudestaan ja pari pitää löytää uudestaan.

Variaatioita:

  • sanat ja niiden selitykset
  • kuvat ja niihin sopiva teksti
  • kirjailijoiden nimi, kuva ja teos
  • käsitteet ja ryhmät, joihin käsitteet kuuluvat
  • kemiallisen kokeen työvaiheiden järjestäminen
  • matematiikassa määrän ilmaiseminen eri tavoin (esim. murtoluku ja prosentti)
  • jokin järjestys eri asioille, joka oppilaiden tulee keskenään selvittää ja mennä järjestykseen: esimerkiksi jääkylmä, kylmä, haalea, lämmin ja kuuma
  • matemaattinen kysymys ja laskun vaiheet ja oikea vastaus
  • eri kieliä ja kirjoitusta tai jokin tietty sana eri kielellä

Pareihin tai ryhmiin jako

Jotta pareihin ja ryhmiin tulisi vaihtelua, oppilaat voi ohjeistaa järjestymään riviin milloin minkäkin asian perusteella. Riviin voidaan asettautua etunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan aakkosjärjestykseen, syntymäpäivän mukaiseen järjestykseen, järjestykseen sen mukaan, milloin kukakin on herännyt aamulla jne. Opettaja voi rivin muodostumisen jälkeen jakaa rivissä vierekkäin seisovat pareihin tai ryhmiin. Järjestäytyessään riviin, oppilaiden täytyy puhua toistensa kanssa, ja ryhmien ja parien vaihtuessa oppilaiden tulee työskenneltyä kaikkien ryhmäläisten kanssa.

Bileet/juhlat/kestit

Tehtävä on hyvä herättelemään aiheeseen ja siihen, mitä oppilaat jo tietävät aiheesta. Tehtävää voi myös käyttää, kun opeteltua aihetta kerrataan. Aiheesta tehdään yhtä monta kysymystä kuin luokassa on oppilaita. Oppilaille jaetaan kysymyslaput ja sen jälkeen laitetaan musiikki soimaan. Oppilaat kävelevät luokassa, kun musiikki soi ja kun musiikki pysäytetään, oppilaat etsivät parin. Molemmat kysyvät kysymyksen toisilta vuorollaan ja miettivät yhdessä vastaukset kysymyksiin.

Tehtäviä työyhteisölle

Kieli- ja kultturitietoinen bingo

Bingoa voi pelata työkavereiden kanssa, kiinnittää opettajanhuoneen jääkaapin oveen tai käyttää itsellä muistilistana kieli- ja kulttuuritietoisista käytänteistä.

DivEDin seitsemän kieli- ja kulttuuritietoista käytännettä

DivED on poiminut kansainvälisestä tutkimusta seitsemän käytännettä, jotka tukevat kieli- ja kulttuurisen työyhteisön toimintakulttuuria, ja näitä käytänteitä voi käyttää oman työyhteisön toimintakulttuurin kehittämisen pohjana. Mitä jo tehdään? Mitkä asiat vaativat vielä huomiota? Mitkä olisivat käytännön ratkaisuja kieli- ja kulttuuritietoisen toimintakulttuurin luomiseksi? Näitä kysymyksiä voi pohtia esimerkiksi pienryhmissä ja koota yhdessä koko työyhteisön kesken. Pohja kannattaa tulostaa koossa A3.