Giella- ja kulturdiđolaš oahpahusa govvakoarttat

Mii leat ovddidan giella- ja kulturdiđolaš oahpahusa govvakoarttaid oahpaheaddjiide ja oahppiide oahppama ja oahpahusa veahkkin ja illun. Juohke goarttas lea bargobihttá man sáhttá oahppijoavkkuin dahkat ja man sáhttá heivehit iežas oahppiide heivvolažžan. Koarttat leat dahkkon vuođđooahpahusa várás, muhto miige ii eastte earáge oahppodásiid dahje joavkkuid geavaheamis koarttaid.

Koarttat juohkásit njealji kategoriijii: kulturdiđolašvuhtii, gielladiđolašvuhtii, máŋggagielatvuhtii ja digihástalusaide. Kulturdiđolaš koarttat leat fiskadat ja bargobihtáin smihttojuvvo earret eará kulturidentiteahtta, kultuvrralaš geavadagat, máilmmi kultuvrrat ja vuoigatvuođat. Gielladiđolaš koarttaid dovdomearka lea ruoná ivdni ja koarttain vuodjut oahppoávdnasiid gillii ja seammás dieđusge maiddái sisdoaluide. Máŋggagielatvuođa koarttat duogášivdni lea alit ja koarttaid bargobihtáin oahpásmuvvat gielaide, oahppat ođđa gielaid birra ja buktit ovdan oahppiid ruoktogielaid. Maŋimužžan leat rukses digihástaluskoarttat, maid barggut laktásit gillii dahje kultuvrii.

Koarttat leat oktiibuot 35 ja dat leat heivehuvvon skuvlla lohkanbadjái heivvolaš ortnegii. Masá juohke skuvlajagi vahkkui lea bargu. Koarttaid bargguid ii leat goittotge bággu dahkat evttohuvvon ortnegis. Dárbbu mielde bargguid sáhttá hoigadit nuppi áigodahkii dahje guođđit bargobihtá eret. Jođánit dahkkon bargobihtáid sáhttá čađahit máŋgga geardde vahkus. Koarttat dahket vejolažžan maiddái oahpaheaddjiid gaskasaš ovttasbarggu. Koarttain sáhttá viežžat jurdagiid maiddái oahppodiimmuid čađaheapmái. Stiila lea friddja!

Koarttat leat A5-sturrosaččat ja daid sáhttá heŋget luohkkálatnjii oidnosii. Vahku koarta sáhttá leat oidnosis vaikkeba távvalis. Juohkehaš sáhttá printet koarttaid dáppe: