Gielladiđolaš geavadagat oahpaheaddjiide

• Bija oahppodiimmu sisdoalu ruŋggu oidnosii távvalii.
• Bija oahpahusságastallama veahkkin gielalaš ovdamearkkaid távvalii oidnosii, ovdamearkan danin, dan sivas, dagahit, čuožžilit, čuovvut, oamastit, fallehit.
• Álggat, loahpat ja sirdás áššis nubbái álo čielgasit (Saario 2009). Máŋgga oahppi mielas sáhttá leat váttis ipmirdit, jus ovdamearkan oahpahusságastallamis sirdášuvvo rávvagiid addimii almmá, ahte sirdáseapmi almmuhuvvo čielgasit.
• Dehálaš áššiid galgá muitalit álo goittotge guvttiin vugiin, ovdamearkan njálmmálaččat ja čállimiin dahje visuálalaččat ( Saario 2009). Jus ovdamearkan leavssut dárkkistuvvojit beare njálmmálaččat, sáhttá leat, ahte máŋgasat eai dalle biso fárus.
• Ovdanbuvtte áššiid gaskasaš oktavuođaid visuálalaččat  ovdamearkan govaid, minsttariid ja sárgumiid vehkiin (Saario 2009). Vuollin “Govvideaddjit gielladiđolaš oahpahussii” leat ovdamearkkat govvideaddjiin maid sáhttá ávkkástallat oahpahusas.
• Geavat ovdadisposišuvnna, ovdamearkan sisdoallokárttaid ja sisdoallolisttuid ovdal ođđa áššiid gieđahallama. Ovdadisposišuvdna sáhttá veahkehit oahppi vuodjut lohkamii ja guldaleapmái, ja dat sáhttet aktiviseret ovddit dieđuid. (Saario 2009.)
• Ovdanbuvtte áššiid máŋggabealagit, gearddut ja muital nuppiiguin sániiguin (Saario 2009).
• Doala bottu jearaldaga maŋŋá, vai oahppiin livččii doarvái áigi prosesseret iežaset jearaldagaid ja vástádusaid (Saario 2009).
• Doahpagiid rahpan ja čilgen galget leat oahpahusas guovddážis (Kuukka 2009).
• Atte oahppiide čoavddasátnelisttu ođđa oahpposisdoalu álggus (Kuukka 2009).
• Hukse ovttas oahppiiguin ovdamearkasátnelisttuid dahje geavat gárvves sátnelisttuid.
• Sihkkarastte ahte bargobihtáid hámit leat oahppiide oahppásat: galgabehtet hárjehallat ovdamearkan iskosii vástideami ovttas (Nissilä 2009).

Gáldut:

Kuukka I. 2009. Koulu identiteettien, kulttuurien ja kielten kohtauspaikkana. Teoksessa Yhteistä kieltä luomassa – suomea opetteleva opetusryhmässäni. Toim. Rapatti K. & Kuukka I. OPH, s. 12–18.

Nissilä L. 2009. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi. Teoksessa Yhteistä kieltä luomassa – suomea opetteleva opetusryhmässäni. Toim. Rapatti K. & Kuukka I. OPH, s. 156–160.

Saario J. 2009. Suomi toisena kielenä -oppilas ja luokkakeskustelun haasteet. Teoksessa Yhteistä kieltä luomassa – suomea opetteleva opetusryhmässäni. Toim. Rapatti K. & Kuukka I. OPH, s. 53–69.

Dived lea čohkken skuvllain geavadagaid

• Diimmu álggus oahpaheaddji bidjá oidnosii távvalii moadde doahpaga ja čilge oahppiide, ahte diimmu ulbmilin lea oahppat dáid sániid. Diimmu loahpas dárkkistuvvo, leatgo oahppit ipmirdan ja oahppan namuhuvvon sániid. Lassin oahpaheaddji sádde oahppoovttadaga guovddáš doahpagiid diehtun maiddái fuolaheaddjái, vai doahpagiid birra sáhttá maiddái ságastallat ruovttus.

• Ávaštallan. Maid oahppi juo diehtá gieđahallon áššis ja maid son hálidivččii diehtit dan birra?
• Oaive- ja gaskabajilčállagiid dárkun. Mii dain boahtá millii?
• Govaid dárkun. Dulkon ja áššiid birra jurddabohtosiid huksen govaid vuođul.
• Teavsttaid lohkan ovdanruoktut: kapihttaliid vuosttaš cealkagat, kursiverejuvvon dahje buoiduduvvon doahpagat ja jahkelogut.
• Meroštallamiid dovdan teavsttas. Gos ja mo guovddášdoahpagat gávdnojit ja gos daid meroštallamat leat?
• Kapihttaliid lohkan háválassii. Juohkehaš kapihttalis ohccojuvvo guovddáš diehtu, ja dat čohkkáigesso iežas sániiguin njálmmálaččat ja čálalaččat.
• Geahčastat. Atte oahppiide áiggi lohkat teavstta 30 sekuntta, man maŋŋá sii ságastallet teavsttas. Gearddut seamma vugiin. Atte oahppiide velá ovtta lohkangearddi, man maŋŋá teavsttas galgá jorbalastit oaivesániid ja vuolláisárgut dehálaš osiid.
• Doabakártta dievasmahttin lohkama ovdáneami mielde.
• Lohkama ovdanbuktin gova vehkiin.
• Doahpagiid meroštallamiid duktan. Goas meroštallamat leat gokčevaččat ja goas váilevaččat? Meroštallamiid sáhttá boaibmut ovdamearkan iskosiin.
• Iskosiid ja esseijjaid dutkan ja veardádallan.

Gáldut:

Tukia, K., Aalto, E. & Mustonen, S. 2007.  S2-oppilas lukijana – Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Virke 4/2007, s. 32–36.

Dived čohkken skuvllain buriid geavadagaid

• Oahppit rávvejuvvojit dahkat teavsttain vuos muituimerkejumiid okto ja dan maŋŋá párain. Dan maŋŋá dahkkojit muituimerkejumit ovttas. Go muituimerkejumit leat dahkkon, geahččat gárvves muituimerkejumiid ja ohcat juohkehaš báikki oahppogirjjis. Muttuid sáhttá juohkit iešguđet oahppodiibmui.
• Diimmus, mas gieđahallat oahppogirjji teavstta lohkama, guovddášášši hámuheami ja iskkusjearaldagaid ávaštallama, oahppiid sáhttá juohkit dahkat  iešguđetlágan áššiid oahppogirjji kapihttalis. Oassi oahppiin sáhttet ohcat čoavddasániid, maid nuppit oahppit galget čilget. Oassi fas oahppiin sáhttet hutkat teavsttas riekta/boastut-čuoččuhusaid. Bargobihttá doaibmá erenomážit joavkkus, mas lohkamis dahje gielladáidduin leat stuorra erohusat, nuba oahppiide sáhttá addit iešguđetlágan dási bargguid. Bargobihtáid birra ságastallat goittotge ovttas vai buohkat sáhttet ávkašuvvat bargobihtá sisdoaluin.

• Daga ovttasbarggu oahppi eatnigiela oahpaheaddji ja/dahje iežasgiela oahpaheaddjiin
• Geavat iešguđetge oahppoávdnasa iežasgielat sátnelisttuid.
• Oahpahala iešguđetgielat dearvvahusaid ja eará vuođđofrásaid. Muitte maiddái seavagiela.
• Veardásašoahppan: Divtte oahppiid ságastallat oahpahallon fáttás oahppijoavkkus.
• Daga vejolažžan sátnegirjjiid ja  jorgalanprográmmaid geavaheami maiddái iskosiid dahkamis.
• Duddjobehtet iešguđege gillii oahpistanšilttaid skuvlla seinniide. Ovdamearkan duodjeluohkás dávvirat sáhttet leat oidnosis máŋgga gielain.
• Dollet iđitrahpamiid iešguđege gillii, dearvvahehpet máŋggain gielain ja lávlubehtet ávvulávlagiid máŋggain gielain.
• Ávvudehpet eatnigiela beaivvi, giella- ja kulturvahkuid dahje dollet fáddáollisvuođa mii guoská gillii ja kultuvrii.
• Vuođđudehpet skuvlii giellaástoáigefálaldaga.
• Gehččet videoid, main leat suomagielat tekstemat ja videot, main tekstemat leat mánáid iežaset eatnigielaiguin.
• Guldalehpet máidnasiid, rádio-prográmmaid ja podcastaid iešguđege gillii.
• Veardidehpet oahppiiguin guokte seamma teavstta iešguđege gielat veršuvnnaid.
• Movttiidahte oahppiid ohcat dieđuid iešguđege gielain.
• Movttiidahte  oahppiid čállit máidnasiid, main oahppit leat máŋggagielagat dahje main leat máŋggagielat deaivvadeamit.
• Dahkket oahppiiguin videoid dahje čájalmasaid, main olbmot leat máŋggagielagat dahje main leat máŋggagielat dáhpáhusat.
• Dahkket oahppiiguin videoid dahje čájalmasaid, main olbmot leat máŋggagielagat dahje main leat máŋggagielat dáhpáhusat.
• Atte oahppiide bargut jearahallat bearrašiid studerenfáttáid birra. Oahppiid bargun lea dalle geavahit ruovttus geavahuvvon gielaid studerenfáttás.
• Juhkket oahppiid máŋggagielat teavsttaid skuvlla siidduin, bloggas dahje eará kanálain.
• Doala luohkkálanjas oidnosis máŋggagielat girjjiid.
• Dahkket oahppiiguin juohkehažžii su iežas giellabiografiija.

DivED čohkken skuvllain máŋggagielat geavadiid.

• Pasila vuođđoskuvllas lea suoma-sámeluohkká. Olles skuvla ávvuda sápmelaččaid álbmotbeaivvi. Vahku áigge juohke luohkká hárjehalla sámegiela.

Árvidatgo ráiggiid

Oahpaheaddji gokčá oahppogirjji teavsttas guovddášsániid, maid oahppit galget árvidit. Bargobihtá viiddit heivehusas álggahit áibba guoros oahppogirjji siiddus. Oahppit evttohit sániid, ja go evttohusat leat riekta, rivttes teaksta šaddagoahtá vehážiid mielde oidnosii. (Gibbons, P. 2002. Scaffolding Language, Scaffolding Learning. Teaching Second Language Learners in the Mainstream Classroom. Portsmouth: Heinemann.)

Sádde poastakoarttaid du luohkáin olgoriikii

Beaivvi cealkka

Oahpaheaddji vállje oahppogirjjis mannu cealkaga, man birra ságastallo ovttas 15-20 minoha. Ulbmilin lea ságastallat cealkaga sisdoalus ja gielas. Gánniha válljet dakkár cealkaga, mas leat gielalaččat váttes ráhkadusat, dehálaš doahpagat ja maid sisdoalu oahppit galggašedje oahppat. Bargobihtás lea dehálaš, ahte oahppit hásttuhuvvojit geavahit akatemalaš giela. (Cummins J. & Early M. 2015. Big Ideas for Expanding Minds – Teaching English Language Learners Across the Curriculum. Don Mills: Rubicon.)

Sánit suovvan áibmui

Dán bargobihtá vehkiin sáhttit oahpahallat mannu váttes ráhkadusa. Jurddan lea, ahte lohkat cealkaga ovttas jitnosit, muhto gaskkas jávkagohtet fáhkkestaga sánit. Jitnosit lohkan lihkostuvva dattege ovttas. Loahpas buot sánit leat jávkan, muhto cealkka lea dattege báhcán muitui. (Gibbons, P. 2002. Scaffolding Language, Scaffolding Learning. Teaching Second Language Learners in the Mainstream Classroom. Portsmouth: Heinemann.)

Giella- ja kulturdiđolaš bargobihtát sáhttet vuođđudit maiddái doaibmamii. Doaimmalaš bargobihtáin giella- ja kulturdiđolašvuođa dáfus lea dehálaš dat, ahte oahppit hálašedje nu olu go vejolaš gaskaneaset ja nu máŋgasiin go vejolaš. Ahte oahppiin lea vejolaš hállat skuvlla sisdoaluin skuvlla akatemalaš gielain, ovddida oahppoávdnasiid giela oahppama. Dat ahte oahppit doibmet párain dahje joavkkuin iešguđet oahppiiguin, lasiha interkultuvrralaš máhttima dahjege máhtu doaibmat iešguđetge olbmuiguin. Čuovvovaš bargguid sáhttá geavahit man ihkenassii oahppoávdnasis heivehuvvon hámis.

Oza bára

Oza bára -bargobihtá vehkiin lea álki oažžut oahppiid hállat gaskaneaset oahpahallon fáttás.  Dábálaččat oza bára -bargobihtás galgá ohcat báraid, main lea iežas bábirbihttái heivvolaš láhppo. Ovtta láhpos sáhttá leat ovdamearkan govva mannu áššis ja nuppi goarttasges govvii heivvolaš teaksta. Teakstagoarttas sáhttá lohkat ovdamearkan ummolcizáš ja govvagoarttas leat ummolcizáža govva. Bargobihttá heive nu giela go sisdoalu oahpahallamii. Oza bára -bargobihtá heive maid geavahit, go oahppiid juohká joavkkuide dahje báraide.

Ovdamearka:

1. Daga jearaldat- ja vástádusláhpuid fáttás, mat diimmus gieđahallojuvvojit.
2. Juoge beallái luohkás jearaldatláhpuid ja beallái luohkás vástádusláhpuid.
3. Johtimiin luohkkálanjas ja ságastallamiin nubbi nubbái oahppit galggašedje gávdnat iežaset jearaldahkii heivvolaš vástádusa dahje vástádussii heivvolaš jearaldaga.
4. Go oahppit leat gávdnan báraset, sii čállet fáttás ođđa jearaldaga.
5. Oahppit lohket láhposet ja ođđa jearaldagaset olles luohkkái.
6. Molssaevttolaččat láhpuid sáhttá seaguhit ođđasit ja bára galgá gávdnat ođđasit.

Variašuvnnat:

• Sánit ja daid čilgehusat
• Govat ja daidda heivvolaš teavsttat
• Girječálli namma, govva ja girji
• Doahpagat ja joavkkut, masa doahpagat gullet
• Kemiija iskosa bargomuttuid lágideapmi
• Matematihkas oktavuođaid ovttasteapmi: ovdamearkan cuovkalogu ja proseantta ovttastahttin
• Miinu ordnet eará áššái, man oahppit galget gaskaneaset čielggadit ja bidjat ortnegii: ovdamearkan jiekŋagalmmas, galmmas, loikkas, liekkas ja báhkas
• Matematihkalaš jearaldat ja rehkenastima muttut ja rivttes vástádus
• Iešguđet gielat ja čállin dahje miinu sátni eará gillii

Báraide dahje joavkkuide juohkin

Vai báraide ja joavkkuide boađášii molsašuddan, oahppiid sáhttá rávvet mannat ráđđii iešguđetge ákka vuođul. Ráđđii sáhttá ortnašuvvt ovdanama vuosttaš bustáva vuođul alfabehtalaš ortnegii, riegádanbeaivvi vuođul, gallis iešguhtege lea lihkkan iđđes jna. Oahpaheaddji sáhttá ráđđii mannama maŋŋá juohkit vaikkeba oahppiid guđet leat bálddalagaid ovtta jovkui. Go oahppit leat iežaset joavkkus galget sii ságastallat nubbi nuppiin, ja go joavkkut ja bárat lotnašuvvet, de oahppit besset ovttasbargat buohkaiguin.