Kulttuuritietoisuus

  1. Ideoita identiteetin vahvistamiseen ja ryhmäytymiseen
  2. Lisätietoa ja ideoita toimintaana
  3. Kirjoja eri uskontojen ja kulttuurien juhlista
  4. Katsomusdialogi – tietoa, vinkkejä ja materiaalia
  5. Kertomuksia ja kuvakirjoja katsomuksiin ja kulttuureihin liittyen
  6. Ammattikirjallisuutta katsomuksiin liittyen
  7. Yhteistyö huoltajien kanssa

Kulttuurinen moninaisuus otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa esim. tutustumalla eri kulttuurien juhliin. Lasten kanssa aiheet voivat olla konkreettisia, kuten ruoka, kieli ja sää. Banksin (2006) mukaan lapsen on tärkeä samaistua omaan kulttuuriinsa jo varhaislapsuudessa. Kun lapset ovat samaistuneet sekä omaan että kansalliseen kulttuuriinsa, he osaavat arvostaa molempia ja pärjäävät paremmin yhteiskunnassa.

Tutussa ympäristössä saadut positiiviset kokemukset oman kulttuurin tärkeydestä ja arvostuksesta tukevat lapsen etnistä identiteettiä. Oman kulttuurin arvostus ja muiden kulttuurien ymmärtäminen sekä oman kulttuurin näkeminen yhtenä muiden joukossa lähtee lapsilla konkreettisista asioista, kuten perhe, ihonväri ja vaatetus.

Juuret oman ja toisen kulttuurin arvostamiselle lähtevät varhaislapsuudesta. Lapsen etninen identiteetti kehittyy syvemmälle lapsen kasvaessa (esim. Aboud 1987; Phinney 1990; Phinney & Rotherman 1990).

Kulttuurinen moninaisuus otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Vanhemmat tarvitsevat tietoa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteita ja työtavoista sekä suomalaisista juhlista ja perinteistä. Tämän lisäksi vanhempia pitää kuunnella ja heiltä kannattaa kysyä perheen tavoista, juhlista ja sellaisista katsomukseen liittyvistä asioita, joilla on vaikutusta päiväkodin arkeen.

Ideoita identiteetin vahvistamiseen ja ryhmäytymiseen

Ihmisellä on monta päällekkäistä identiteettiä. Identiteetti rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ja se on muuttuva ja monikerroksinen (Hall 2012). Kieli, kulttuuri ja sosiaaliseen ympäristöön samaistuminen vaikuttavat identiteetin muodostumiseen (Bucholz & Hall 2004; Hall 2012). Lasten identiteettiä voidaan tukea monin tavoin varhaiskasvatuksessa. Lapsen kielen ja taustan huomioiminen on tärkeää lapsen identiteetin kehitykselle.

Piirretään

  • Minä ja minun perheeni
  • Minulle tärkeitä asioita
  • Isolle paperille kehon ääriviivat
  • Minun Suomeni: mistä tykkään Suomessa

Me yhdessä

  • Yhteinen unelmapuu, jonka lehtiin voi kirjoittaa tai piirtää unelmia
  • Meidän ryhmämme kädet tai silmät (lisäideoita Pinterestistä)
  • Unelmapeitto: jokainen lapsi saa piirtää valitsemalleen väripaperille asioita, joista unelmoi. Näistä kootaan yhteinen ”peitto” seinälle. Aiheeseen liittyvä sana kirjoitetaan kuvaan sekä suomeksi että omalla kielellä.
  • Erilaisia taloja, taloja eri maista tai lapselle tärkeä talo

Muita ideoita

  • Omakuvat/valokuvat seinälle. Mielikuvani.
  • Vahvuuskortit ja Nalle-tunnekortit. Pesäpuu ry. Identiteetin tutkiminen ja tukeminen sekä tunteista puhuminen.
  • Tunnekortit varhaiskasvatukseen
  • Hyvän mielen liikuntapassi
  • Tutustutaan paikkoihin tai seutuihin, joissa lasten vanhemmat ovat lapsuutensa viettäneet. Kuunnellaan musiikkia eri maista. Katsellaan taidekuvia ja luontokuvia eri maista sekä kuvia, joissa on lapsia eri maista ja kulttuureista.

Lisätietoa ja ideoita toimintaan

Tähän on kerätty listaa kirjallisuudesta ja nettiosoitteista, joista löydät laajasti lisätietoa ja materiaalia kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.

Juhlakalenteri: kulttuurien, uskontojen ja katsomusten juhlia

Kirjoja eri uskontojen ja kulttuurien juhlista

  • Korolainen, T., Tulusto, R. & Hurme, M. (2017). Lasten oma vuosikirja. Lasten keskus.
  • Soljander-Halme, H. & Hurme, M. (2016). Lasten oma lauluvuosi & CD.
  • Pyhäranta, T., Raudaskoski, J. & Seppälä, O. (2016). Adventista Ramadaniin – uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja
  • Parland, M. (2011). Juhlitaan yhdessä! Monikulttuurisia juhlia koulussa. Tammi.
  • Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48.
  • Monien uskontojen ja katsomusten Suomi
  • uskonnot.fi

Katsomusdialogi – tietoa, vinkkejä ja materiaalia

Kertomuksia ja kuvakirjoja katsomuksiin ja kulttuureihin liittyen

  • Aitlahti, K., Keränen-Pantsu, R. & Mäkinen, A. & Reina, R. (2017). Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa. Lasten Keskus.
  • Issakainen, T. & Rahkonen, P. (2010). Atte ja Anna – meidän ja muiden uskonnot. Lasten Keskus. Atte ja Anna -kirjasarjassa ilmestyneet myös aiheet: kaste, ehtoollinen, hautajaiset, kirkko, joulu ja pääsiäinen.
  • Hatunen, E. (2006–2008). Petra-kuvakirjasarja. DramaForum.
  • Bahnaan, E-L., Musse, A. & Yusuf Mubarak, Y. (2014). Hattukauppias ja muita tarinoita Somaliasta. Suomi-Somalia Seura.
  • Parland, M. & Reichstein, A. (2015). Kun kuu nauroi ja muita maassamme kerrottuja satuja. Schildts & Söderströms.
  • Katajavuori, R. & Savolainen, S. (2017). Mennään jo naapuriin. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
  • Rosenblad, D. & Rosenblad, F. (2005). Abrahamin lapset. Kolmen uskonnon yhteiset juuret. Opastusta opettajille. Suomen ekumeenisen neuvoston julkaisuja LXXIV. Suomen Lähetysseura.
  • Lehtinen, I. & Kuukka, I. (2000). Oikeat vaakakupit. Kertomuksia kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden piiristä. Lasten Keskus.

Ammattikirjallisuutta katsomuksiin liittyen

  • Haapsalo, T. ym. (2017). Varhaiskasvatus katsomusten keskellä. Lasten Keskus.
  • Iivonen, P. & Paulanto, V. (2017). Uudistuva uskonnon opetus. Kirjapaja. (esi- ja perusopetus)
  • Ubani, M., Poulter, S. & Kallioniemi, A. (2015). Uskonto lapsuuden kulttuureissa. Lasten Keskus.

Ohjeet, säädökset ja yhteistyö seurakuntien kanssa

Yhteistyö huoltajien kanssa

Keskustelut huoltajien kanssa auttavat huoltajia ymmärtämään suomalaista kasvatusperinnettä sekä huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia. Keskusteluissa on tärkeää osoittaa, että varhaiskasvatuksessa arvostetaan omia äidinkieliä suomen kielen oppimisen rinnalla ja lasten kulttuurit nähdään tärkeinä voimavaroina. Huoltajien osallisuus korostuu uuden varhaiskasvatussuunnitelman myötä. Heidän osallistamisensa varhaiskasvatuksen arkeen lisää myös kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kotoutuminen on aina molemminpuolista vuorovaikutusta, kohtaamista ja omien arvojen tarkastelua. Joillekin perheille päiväkodin henkilöstö voi olla ensimmäisiä ”viranomaisia”, joiden kanssa perhe tutustuu suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja tapoihin. Luottamuksellinen, toista kunnioittava asenne on äärimmäisen tärkeää. Se mahdollistaa turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsen on hyvä oppia.

Ideoita yhteistyöhön huoltajien kanssa

  • Pyydä isovanhempia, vanhempia tai isompia sisaruksia lukemaan lapsille ja siten rikastuttamaan heidän sanavarastoaan. Lukekaa satuja omalla äidinkielellä.
  • Järjestä kulttuuri-, kieli- ja maaprojekteja ja pyydä vanhemmat avuksi.
  • Nosta esiin tärkeitä asioita eri maista, esimerkiksi presidenttejä, kirjailijoita, muusikoita, rakennuksia, esineitä tai leluja.
  • Askarrelkaa ja kokeilkaa eri maiden käsitöitä yhdessä perheiden kanssa.
  • Kysy vanhemmilta, millaisten asioiden tekemisessä he haluaisivat olla mukana.
  • Järjestä tietokilpailu kielistä lapsille ja vanhemmille.
  • Pidä vanhemmille leikki- ja peli-ilta, jossa eri kulttuurien lauluja ja leikkejä opetellaan yhdessä.
  • Käännä viestit kotiin Google Translaten avulla.

Vinkkejä vanhemmille oman tai omien äidinkielien kehittymisen tukemiseen

Tähän on koottu vinkkejä siitä, millaisia ohjeita monikielisen lapsen vanhemmille voi antaa omien äidinkielien kehittämiseen.

  • Käytä lapsen kanssa omaa äidinkieltäsi, koska kieli kehittyy vuorovaikutuksessa.
  • Käytä monipuolista kieltä.
  • Puhu yhdessä lapsen kanssa päivän tapahtumista kotikielellä.
  • Kuuntele lasta.
  • Lue lapselle paljon ja kerro tarinoita omalla kielelläsi.
  • Katso lapsen kanssa omankielisiä lastenohjelmia.
  • Pelaa yhdessä lapsen kanssa pelejä omalla kielelläsi.
  • Opeta lapsuutesi leikkejä tai pelejä omille lapsillesi.
  • Laula lapsen kanssa kotimaasi lauluja ja loruttele runoja ja riimejä.
  • Muista, että muut saman kielen puhujat, kuten ystävät, tuttavat ja sukulaiset, ovat tärkeitä oman kielen malleja.
  • Tiedosta, että oman kielen oppiminen, kehittäminen ja ylläpitäminen vaativat aikaa ja panostusta.
  • Arvosta omaa kieltäsi.
  • Puhumalla omaa kieltäsi annat arvokkaan perinnön lapsillesi.

Kysymyksiä ja vinkkejä huoltajien kanssa käytävään Vasu- ja Leops-keskusteluun

  • Gyekye, M. & Lamminmäki-Vartia, S. (2017). Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoinen näkökulma varhaiskasvatussuunnitelma-keskusteluun. Teoksessa T. Haapasalo ym. (toim.). Varhaiskasvatus katsomusten keskellä. Lasten Keskus.
  • Lamminmäki-Vartia, S. (2017). Katsomuskasvatus osana esiopetuksen kokonaisuutta. Teoksessa P. Iivonen & V. Paulanto (toim.). Uudistuva uskonnon opetus. Kirjapaja
  • Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. (2016). Katsomusdialogin kysymyksiä varhaiskasvatuksessa. Julkaisussa E. Ikonen & S. Vainio (toim.). Dialogitaitaja. Agricola -opintokeskus/Kirkkopalvelut ry
  • Kuvaopas huoltajalle varhaiskasvatuksen aloitukseen:  Varhaiskasvatuksessa aloittaminen. Opas on tarkoitettu aloituskeskustelun avuksi. Oppaan avulla kerrotaan päiväkodin arjesta ja toiminnasta. Oppaassa on kuvia, jotka helpottavat ymmärtämistä.

Lisätietoa kotoutumisen tukemiseen

Tähän on koottu sivustoja, joista saa lisätietoa kotoutumiseen liittyvissä asioissa.