Luokanopettajien S2-koulutukseen vaaditaan lisää varmuutta

Opettajankoulutuksessa on vuosien varrella pyritty vastaamaan kasvavaan suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeeseen lisäämällä luokanopettajaksi opiskeleville mahdollisuuksia tutustua aiheeseen ja saada käsitys toisen kielen opettamiseen liittyvästä pedagogiikasta sekä monikulttuurisesta kouluympäristöstä. Kuitenkaan kaikissa Suomen luokanopettajakoulutuksissa S2-aihetta käsitteleviä kursseja ei joko tarjota ollenkaan tai tarjotaan ainoastaan aiheesta kiinnostuneille valinnaisina opintoina. Lukuvuonna 2016–2017 Turun yliopiston luokanopettajakoulutuksen kandidaatintutkintoon lisättiin ensimmäistä kertaa pakollisena kahden opintopisteen laajuinen Monikielisen pedagogiikan ja toisen kielen oppimisen kurssi (ks. Turun yliopiston opinto-oppaat 2017–2018). Kurssin aiheita oli aiemmin käsitelty tutkintoon sisällytettävillä valinnaisilla kursseilla.

 

Kiinnostuimme luokanopettajan koulutuksen antamista valmiuksista opettaa S2-oppijoita, sillä aihe on ajankohtainen ja tarve näille valmiuksille kasvaa Suomen koulujen monikulttuuristuessa. (Väestön monikulttuuristumisesta ks. esim. Maahanmuuttovirasto 2017). Tutkimme kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassamme luokanopettajaopiskelijoiden koettuja valmiuksia opettaa oppilaita, joille suomi on toinen tai vieras kieli. Tutkimus toteutettiin Turun yliopistossa kyselytutkimuksena kahdella mittauskerralla. Alkumittaus toteutettiin tutkittavien aloittaessa luokanopettajan koulutusohjelman syksyllä 2014. Pitkittäistutkimusta jatkettiin seurantamittauksella keväällä 2017, jolloin tutkittavat olivat viimeistelemässä kandidaatintutkintoaan sekä ensimmäistä kertaa toteutettua monikielisen pedagogiikan kurssia. Kyselyitä vertailemalla tarkasteltiin, miten valmiudet olivat kehittyneet opintojen aikana. Samalla tutkimuksessa kerättiin palautetta uudesta pakollisesta kurssista sekä opiskelijoiden toiveita koulutuksen kehittämisestä niin, että opinnot antaisivat tuleville luokanopettajille riittävästi valmiuksia työskennellä monikielisessä kouluympäristössä. Pohdimme tulosten valossa erityisesti sitä, riittääkö aihetta käsittelevä teoriakurssi pohjaksi S2-oppijoiden erityistarpeiden ymmärtämiseen ja antavatko luennot tarpeeksi valmiuksia toimia monikulttuurisen koulun käytännön tilanteissa.

 

Tuloksissa kiinnostavaa oli etenkin se, että vaikka valmiudet S2-aiheen käsittelyyn tulevassa ammatissa koettiin vielä kandidaatintutkinnon lopussa epävarmoiksi, tutkittavista suurimman osan varmuus omista S2-valmiuksistaan oli selvästi parantunut kyselykertojen välillä. Syyksi mainittiin ensisijaisesti opetusharjoittelut Turun monikulttuurisessa harjoittelukoulussa, mikä puoltaa käytännön kokemuksen merkitystä. Uuden S2-aihetta käsittelevän kurssin lisäämistä pakollisiin opintoihin kiiteltiin, mutta osa tutkittavista kuitenkin kritisoi kurssia liian teoreettisesta lähestymistavasta. Monilla tutkittavista oli tuolloin edessä viimeinen opetusharjoittelu monikulttuurisessa harjoittelukoulussa, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, että he olisivat juuri tutkimuksen ajankohtana kaivanneet selkeämpiä ja konkreettisempia malleja monikulttuurisessa oppimisympäristössä toimimiseen.

 

Päätulokseksi tutkimuksessa nousi esiin toive teorian ja käytännön sujuvammasta yhdistämisestä esimerkiksi tiiviimmällä luento- ja seminaarikurssien sekä opetusharjoitteluiden välisellä yhteistyöllä. Teoriakurssien sisällön koettiin jäävän irralliseksi ilman riittävää käytännön työhön sitomista. Opetusmetodien kehitysehdotuksina kyselytutkimuksessa mainittiin vuorovaikutteisten toimintatapojen, kuten vertaisoppimisen sekä yhteistyön laitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa, lisääminen. Samankaltaisia kokemuksia ja kehitysehdotuksia toisen kielen pedagogiikan ja kielitietoisen opetuksen opettamiseen opettajankoulutuksessa ovat antaneet myös aiemmat tutkimukset (Bransford & Darling-Hammond 2015; Acquah 2015). Kielinäkökulman lisäksi kyselyymme vastanneet opiskelijat toivoivat enemmän tietoa itselleen vieraista kulttuureista sekä eri kulttuureihin linkittyvistä oppimisstrategioista.

 

Tutkimuksemme taustaksi selvitimme S2-aiheen käsittelyä pääpiirteissään myös Suomen muissa opettajankoulutuslaitoksissa. Turun yliopiston Turun ja Rauman yksiköt ovat tähän asti ainoita, jotka tarjoavat toisen kielen pedagogiikkaa tai monikulttuurista oppimisympäristöä käsittelevän kurssin osana pakollisia opintoja kandidaatintutkinnon aikana. Oppilasaineksen monikielisyys ja sen myötä S2-opetuksen tarve vaihtelee eri kuntien ja koulujen välillä (Yle Uutiset 2015). Kuitenkin kaikista Suomen opettajankoulutuslaitoksista valmistuneilla on muodollisesti yhtäläinen pätevyys työskennellä missä tahansa kunnassa ympäri maata. Näin ollen on mielestämme perusteltua kehittää koulutuksen riittävää yhtenäisyyttä myös kielitietoisuuden ja kulttuurikasvatuksen osalta. Koulutuksen tasa-arvoisuuden kannalta tulisi kaikissa opettajankoulutusohjelmissa tarjota vähintään riittävät perusvalmiudet monikulttuurisessa ja -kielisessä kouluympäristössä työskentelemiseen. Ensin on kuitenkin pystyttävä tutkimustiedon perusteella määrittelemään nykyistä selkeämmin, millaista tietoa ja taitoa riittävä perustaso S2-opettamiseen vaatii, jotta koulutusta voitaisiin alkaa kehittää yhteisillä tavoitteilla.

 

Kielitietoisen opetuksen tarve ei ole ilmiönä uusi eikä väliaikainen. S2-opetuksen tarve on kasvanut nopeasti ja kasvaa edelleen maahanmuuton vilkastuessa. Luokanopettajan näkökulmasta on oleellista ymmärtää kielitietoisen opetuksen ja kulttuurikasvatuksen merkitys oppiainerajat ylittävänä asiana, eikä ainoastaan suomen kielen ja kirjallisuuden opettajien vastuualueena. Kielellisten seikkojen huomioiminen opetuksessa tulisikin nähdä ei vain S2-oppijoiden vaan myös äidinkielisten suomenpuhujien oppimisen tukemisena ja siten koko luokan etuna. (Aalto & Tarnanen 2015.) Voidaan siis todeta, että kielitietoisuuden ja kulttuurikasvatuksen lisäämisellä luokanopettajien opintoihin ollaan koulutuksen kehityksessä otettu askel oikeaan suuntaan. Aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta sekä opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen suuntautuvia hankkeita, jotta kehittäminen tapahtuisi varmemmin askelin. Selkeämpi koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen voisi vahvistaa myös opettajaopiskelijoiden kokemaa varmuutta omista valmiuksistaan kohdata työelämän vaatimukset. Toivommekin luokanopettajan koulutuksen tarttuvan monikielisen ja -kulttuurisen oppimisen pitkäjänteiseen ja yhtenäiseen kehittämiseen perusopetuksen alalla toimien tahojen yhteisenä haasteena ja mahdollisuutena.

Kuusisto, R. & Rantanen, N. 2017. Luokanopettajaopiskelijoiden suomi toisena kielenä -opettamisen valmiuksien kehittyminen. Turku: Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.

Lähteet:

 

Aalto, E. & Tarnanen, M. 2015. Kielitietoinen aineenopetus opettajankoulutuksessa. Teoksessa: J. Kalliokoski, K. Mård-Miettinen & T. Nikula. Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia. AFinLa-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 8/2015, 72–90. Viitattu 13.10.2017: http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla/article/view/53773.

 

Acquah, E., Commins, N. & Alisaari, J. 2014. Survey Finnish Prospective Teachers (Finnish version) – Autumn 2014 [tietoaineisto]. Kasvatustieteiden tiedekunta. Turku: Turun yliopisto.

 

Acquah, E. 2015. Responding to changing student demographics in Finland. A study of teachers’ developing cultural competence. Väitöskirja. The Faculty of Education. Turun yliopisto. Turku: Painosalama Oy. Viitattu 3.4.2017: http://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/117775/AnnalesB412Acquah.pdf?sequence=2&isAllowed= y.

 

Acquah, E. & Commins, L. 2015. Critical reflection as a key component in promoting pre-service teachers’ awareness of cultural diversity. Reflective Practice. doi: 10.1080/14623943.2015.1095729.

 

Acquah, E., Commins, N. & Alisaari, J. 2015. Finnish Teachers’ Knowledge about Linguistically and Culturally Responsive Teaching. Teoksessa: S. Hammer & K. Viesca (toim.). Multilingual learners: What teachers should, do and will know. An international comparison. Proposal submitted to Routledge Publishing.

 

Bransford, J. & Darling-Hammond, L. 2005. Preparing teachers for a changing world. What teachers should learn and be able to do. E-kirja. San Francisco, CA: Jossey-Bass.

 

Maahanmuuttovirasto. 2017. Maahanmuuttoviraston vuoden 2016 tilastot: päätöksiä tehtiin ennätysmäärä. Lehdistötiedote. Viitattu 29.10.2017: https://migri.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttoviraston-vuoden-2016-tilastot-paatoksia-tehtiin-ennatysmaara.

       

Turun yliopiston opinto-oppaat. 2017. Kasvatustieteiden tiedekunta 2016–2018. Viitattu 14.10.2017: https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm.

Yle Uutiset. 2015. Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne. Kotimaan uutinen. Viitattu 1.10.2017: https://yle.fi/uutiset/3-8494270.

 

Roosa Kuusisto ja Noora Rantanen