Kodin ja koulun yhteistyö

Yhteistyötä kodin kanssa on helpompi lähteä rakentamaan, kun opettaja tietää jonkin verran huoltajien taustoista. Maahanmuuttajataustaisilta huoltajilta on hyvä selvittää muutama perusasia. On hyvä huomioida esimerkiksi, ovatko vanhemmat Suomessa ensimmäisen vai toisen sukupolven vanhempia, ja ovatko he käyneet koulunsa Suomessa vai jossain muualla. Suomessa koulun käyneillä vanhemmilla on luonnollisesti enemmän tietoa Suomen koulujärjestelmästä kuin niillä vanhemmilla, jotka eivät ole käyneet koulua Suomessa.

On myös hyvä selvittää huoltajien suomen kielen taito. Käytetäänkö keskusteluissa tulkkia? Pitääkö kiinnittää erityistä huomiota kieleen esimerkiksi koulun ja kodin välisessä viestittelyssä? Onko huoltajilla sujuva kielitaito, jolloin tulkkia ei tarvitse ehdottaa kerta toisensa jälkeen? Tärkeää on myös tietää, mikä on ollut ensimmäisen sukupolven vanhempien maahantulon syy. Vaikeista oloista tulleiden vanhempien voimavarat eivät välttämättä riitä lapsen koulunkäyntiin paneutumiseen, ja tietoisuus asiasta auttaa opettajaa tuen tarpeiden hahmottamisessa ja yhteistyön sujuvuuden kehittämisessä. Jos vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajataustaiset huoltajat tarvitsevat apua lapsensa koulunkäynnin tukemiseen, opettaja voi esimerkiksi tavata huoltajia useammin kuin kerran syksyllä ja kerran keväällä.

Monesti tuen tarve johtuu siitä, että Suomen koulujärjestelmä poikkeaa suuresti kotimaan koulujärjestelmästä. Epäselvyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi kodin ja koulun kasvatusvastuun jakautuminen. Huoltajille on hyvä selvittää, että heillä on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Epäselvyyttä saattaa myös aiheuttaa muun muassa arviointi, läksyjen vähyys ja se, että koulussa lapsia tuetaan paljon maksuttomasti esimerkiksi tukiopetuksella. Tärkeää on tarjota huoltajille tietoa koulusta – tietoa voi välittää esimerkiksi arviointi- ja kehityskeskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Apuna voi käyttää Kajaanissa tehtyjä monikielisiä videoita suomalaisesta koulusta.

On tärkeää muistaa, että kaikenlaiset huoltajat saattavat tarvita apua lastensa koulunkäynnin tukemiseen, ovat he sitten valtaväestöä tai maahan muuttaneita. Apua tulee tarjota aina huoltajien taustoista riippumatta. Myöskään kaikki maahanmuuttajataustaiset huoltajat eivät ole samanlaisia. Taustalla vaikuttavat monet eri asiat, kuten huoltajien sosioekonominen asema, perhetilanne, koulutustausta ja maahan muuttaneilla maahanmuuton syy. Huoltajien taustoja ja tuen tarvetta selvitettäessä pätee myös sääntö: “Älä oleta, kysy”.

Arviointi- ja kehityskeskustelut ovat tärkeä osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Erityisesti koulun opetuskieltä opettelevien huoltajien kanssa tehtyyn yhteistyöhön on varattava riittävästi aikaa ja huolehdittava, että tulkkipalvelut ovat saatavilla, sillä lapsi ei saa toimia tulkkina. Aikaa on varattava niin oppilaan asioista keskustelemiseen kuin siihen, että huoltajalle annetaan riittävästi tietoa hänen lapsensa koulumenestyksestä ja usein myös koulujärjestelmästä. Tulkattuna tiedon välittämiseen meneekin helposti kaksinkertainen aika, mikä voi tuntua opettajasta työläältä. Tulkillekin koulun käytänteet ja sanasto saattaa olla vieraita, ja siksi onkin hyvä varmistaa viestin ymmärtäminen monin tavoin. Jokainen hyvin toteutettu arviointikeskustelu on osa oppilaan kokonaisvaltaista arviointia sekä luottamuksen rakentamista kodin ja koulun välillä.

Arviointi- tai kehityskeskustelun merkeissä oppilaan, huoltajan ja opettajan on tavattava toisensa vähintään kerran lukuvuodessa, mutta useammin järjestetyistä tapaamisista voi olla hyötyä kaikkien kannalta.

Yleisten vanhempainiltojen lisäksi on hyvä pitää monikielisiä vanhempainiltoja. Maahanmuuttajataustaiset huoltajat toivotetaan tervetulleiksi molempiin vanhempainiltoihin, ja he saavat osallistua niihin valintansa mukaan. Monikieliset vanhempainillat kannattaa suunnitella tukemaan erityisesti niitä monikielisiä huoltajia, jotka eivät osallistu yleisiin vanhempainiltoihin tai ole muuten aktiivisesti yhteydessä kouluun. Näihin huoltajiin voi olla yhteydessä luokan oma opettaja, oman äidinkielen opettaja tai mahdollisesti kulttuuritulkki tai -ohjaaja, jos koululla on sellainen käytössään.

Nummenpakan koulussa Turussa on pitkä kokemus monikielisten vanhempainiltojen järjestämisestä. Koulun omakieliset opettajat ovat auttaneet kääntämään kutsuja ja tiedustelleet ennakkoon oppilaidensa vanhemmilta, aikovatko he osallistua tilaisuuteen. Vanhempainillassa on ollut edustettuina koulun suurimmat kielet, joita ovat olleet arabia, somali, kurdi, albania ja venäjä. Vanhempainilta on ollut kahden tunnin mittainen, ja sen alussa huoltajat on jaettu ryhmiin kielen mukaan. Sen jälkeen ryhmät ovat kulkeneet eri pisteillä, joissa on koulun henkilökuntaa. Huoltajien mukana pisteillä on kulkenut tulkki, omakielinen opettaja tai oman äidinkielen opettaja.

Monikielisten vanhempainiltojen aiheiden tulee olla ajankohtaisia ja vastata huoltajien tarpeisiin. Aiheita voi kysyä huoltajilta ja opettajilta. Missä huoltajat esimerkiksi tarvitsisivat apua? Nummenpakan koulussa monikielisissä vanhempainilloissa aiheina on ollut esimerkiksi:

• Wilma-tunnusten luominen ja opastus Wilman käyttöön
• Mitä tukitoimia koulussa on
• Koulun juhlat
• Liikuntatunnit
• Oman äidinkielen tärkeys, puhekielen ja koulun kielen erot sekä miten tukea lapsen suomen kielen kehitystä
• Miten tukea lasta läksyjen teossa, vaikka ei itse osaisi vielä hyvin koulun kieltä
• Arviointi ja jatko-opintomahdollisuudet

Vanhempainiltoihin osallistuminen on myös hyvä tehdä huoltajille mahdollisimman helpoksi. Nummenpakan koulussa monikielisten vanhempainiltojen yhteyteen on järjestetty lastenhoito, mikä on lisännyt erityisesti äitien osallistumista vanhempainiltaan. Lastenhoito on järjestetty esikoulun tiloissa, ja lapsia ovat hoitaneet yhdeksännen luokan tukioppilaat yhdessä opettajan kanssa. Vanhempainillan paikan täytyy myös olla sellainen, johon huoltajien on helppo tulla. Oma lähikoulu onkin usein paras vaihtoehto. Ajankohtaan pitää myös olla huoltajille sopiva, joten huomioon on otettava esimerkiksi eri uskontojen keskeisten juhlien ajankohdat.

Espoossa on järjestetty monitoimisia alueellisia vanhempainiltoja, joista on saatu paljon hyviä kokemuksia. Monitoimijaisten ja monikielisten alueellisten vanhempaintilaisuuksien tarkoituksena on antaa yhden tilaisuuden aikana monipuolista tietoa alueen lapsiperheiden palveluista kutsumalla tilaisuuteen esittelijöiksi sekä sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen että kolmannen sektorin toimijoita. Tilaisuuksien järjestämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten huoltajien kielellisiin tarpeisiin sekä heidän paikalle saamiseen. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen työntekijät ovat tiedottaneet tilaisuudesta usealla eri kielellä ja usealla eri kanavalla, esimerkiksi perus- ja esiopetusyksiköiden sekä maahanmuuttajapalveluiden tiedotuskanavilla.

Tilaisuuksien alussa on järjestetty kieliryhmätapaamiset oman äidinkielen opettajien ja kulttuuriohjaajien vetäminä, jonka jälkeen huoltajat ovat kiertäneet yhdessä kulttuuriohjaajien ja oman äidinkielen opettajien kanssa eri esittelypisteillä. Tilaisuudet ovat mahdollistaneet sekä alueen huoltajien että alueen eri alojen toimijoiden keskinäisen verkostoitumisen. Tilaisuudet ovat kannustivat myös eri palveluita tekemään uusia selkokielisiä esitteitä palveluista, mistä on ollut hyötyä alueellisten tilaisuuksien ulkopuolellakin.

Arviointi- ja kehityskeskusteluiden sekä vanhempainiltojen lisäksi koulu voi järjestää myös muuta huoltajia osallistavaa toimintaa, jossa koulu, maahanmuuttajavanhemmat ja valtaväestön vanhemmat kohtaavat.

Viestintä

Perinteisten viestintäkeinojen lisäksi opettaja voi myös lähettää tiedotteet videotiedostona, Whatsapp-viesteinä tai mahdollisuuksien mukaan huoltajien omalla kielellä. Opettaja voi myös lähettää videoita huoltajille oppitunneilta, joissa oppilas kertoo omalla kielellään, mitä kyseisessä oppiaineessa kulloinkin tehdään. (Kielitietoisen opettajan opas, eNorssi)

Huoltajat kouluun

Huoltajia kiinnostaa tutustua koulun arkeen, joten huoltajia on hyvä kutsua kouluun. Huoltajia voi kutsua esimerkiksi monialaisilla viikoilla tai lauantaikoulupäivinä. Erilaisten hankkeiden avulla on järjestetty myös uusia kokeiluja: esimerkiksi Äidit mukana -hankkeen avulla maahanmuuttajaäidit ovat osallistuneet koululaisten kanssa samoille oppitunneille.

Kerhot ja työpajat

Huoltajille voi järjestää monenlaisia kerhoja tai työpajoja, joihin tervetulleita ovat kaikki huoltajat. Nummenpakan koulussa on esimerkiksi järjestetty isän- ja äitienpäivän kakkukerhoja ja kerho, jossa huoltajat jakoivat omia taitojaan. Kerhojen järjestämisessä voi olla apuna myös järjestöt.

Tutustumiskäynnit

Huoltajien kanssa voi tehdä tutustumiskäyntejä paikallisiin kohteisiin. Tutustumiskäynneillä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin voidaan tutustuttaa huoltajia Suomen kulttuuriin ja historiaan. Lapset myös mukaan käynneille!

Huoltajia voi viedä tutustumiskäynneille jatko-opintopaikkoihin, kymppiluokalle tai JOPO-luokalle. Huoltajilla voi olla eri koulutuksia kohtaan ennakkoluuloja, joita usein saadaan hälvennettyä vierailuilla.

VALO-ilta valmistavan opetuksen oppilaille ja huoltajille

Oulussa on järjestetty Valon päivän (3.2.) aikoihin VALO-ilta yläkouluikäisille valmistavan opetuksen oppilaille. Iltaan on pyydetty puhujiksi eri kieli- ja kulttuuritaustaisia nuoria, joilla on erilaisia koulupolkuja valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen, toisen asteen oppilaitoksiin, korkeakouluihin tai työelämään. Valmistavan opetuksen oppilaat ovat miettineet etukäteen puhujille esitettäviä kysymyksiä koulusta, opiskelusta ja elämästä yleensä. Muutama valmistavan opetuksen oppilas on toiminut tapahtuman juontajana. VALO-illan kieli on ollut suomi, ja jokaiselle oppilaiden edustamalle kieliryhmälle on pyritty varaamaan tulkki. Jos samasta kieliryhmästä on ollut paljon opiskelijoita, on ryhmä jaettu useammalle tulkille.

VALO-iltaan on valmistauduttu koulussa leipomalla yhdessä tarjottavaa kaikille osallistujille. Iltaan ovat olleet tervetulleita valo-oppilaiden lisäksi muut yläkoulun oppilaat sekä valo-oppilaiden huoltajat ja ystävät. Illan puhujille on annettu kiitoksena esimerkiksi elokuvaliput. VALO-illat ovat olleet odotettuja ja antoisia tapahtumia niin oppilaille kuin huoltajillekin. Kun puhujat kertovat opiskeluistaan, työnteostaan ja tärkeäksi kokemistaan asioista, uppoaa se kuulijoihin ihan eri tavoin kuin opettajan neuvot.

Koulun verkkosivujen monikielistäminen

Voisiko koulun verkkosivuille laittaa esimerkiksi koulun esittelyn monella kielellä? Verkkosivuille voi myös julkaista oppilaiden monikielisiä tekstejä.

Kulttuurisesti moninainen keittokirja – esimerkki huoltajia osallistavasta monialaisesta projektista

Nummenpakan koulussa on tehty yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa keittokirja, johon on koottu oppilaiden perheiden suosikkiruokia. Huoltajilta pyydettiin reseptejä Wilman kautta. Suosikkireseptin sai laittaa omalla kielellä, mikä madalsi kynnystä lähettää resepti.