Kielitietoisuudella kohti yhdenvertaista opetusta

”Mennään aina oppilaan etu edellä” tai ”jokaiselle oppilaalle eri kokoisella kauhalla tarpeen mukaan” ovat esimerkkejä motoista, joita opettajilla saattaa olla ohjenuorana arjen työssä. Mottoja tärkeämpi työtä ohjaava väline on kuitenkin opetussuunnitelma – se tarjoaa väylän ja tavoitteet, joiden avulla koulun henkilökunta voi kasvattaa ja opettaa oppilaita tulevaisuuden yhteiskunnan hyvinvoiviksi kansalaisiksi.

Opetussuunnitelman merkitys on oleellisen tärkeä opetuksen toteuttamisen näkökulmasta. Sen yhtenä tarkoituksena on pyrkiä takaamaan yhtä laadukasta opetusta kunnasta, koulusta tai opettajasta riippumatta. Tätä pidetäänkin eräänä suomalaisen perusopetuksen kulmakivistä. Tarkoituksena on myös luoda hyvät edellytykset oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Mielestäni yksi opettajan tärkeimpiä tehtäviä on tukea oppilaan oppimisprosessia sekä yhdenvertaistaa opetusta ja arviointia. Opetuksen yhdenvertaistamisessa yksi avaimista on kielitietoinen opetus, joka takaa sen, että kaikki oppilaat saavat opetusta, jota he ymmärtävät.

Jokaisessa oppiaineessa opitaan uusia käsitteitä kaikkien vuosiluokkien sisällöissä päivittäin. Kielitietoinen opettaja pyrkii havainnollistamaan ja selittämään opetustaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Käsitteet ovat kaikille oppilaille uusia, ja tarve niiden käyttöön oppituntien ulkopuolella on vähäistä. Reaaliaineiden sanaston käyttöä tulee harvoin harjoiteltua esimerkiksi illallispöytäkeskusteluissa, joten koulun rooli käsitteiden opettamisessa on suuri.

”Jokainen on jokaisen oppilas”

Kielitietoinen opettaja muistaa myös, että jokainen opettaja on paitsi oppiaineensa sisällön, myös sen käsitteistön opettaja. Vastuu kielenopetuksesta ei siis jää esimerkiksi S2-opettajalle. Kielitietoisen opettaja ei myöskään pelkästään ”selitä hyvin” uusia käsitteitä, vaan hän tarjoaa oppilaille mahdollisuuden harjoitella koulun kieltä.

Opettajan tehtävänä on varmistaa se, että oppilaat ovat ymmärtäneet opetettavan sisällön ja sisäistäneet opetetut käsitteet, ja siksi opettajan tulee järjestää aikaa ja tilaisuuksia oppilaiden välisille merkitysneuvotteluille. Sanonta ”jokainen puhuu koulua toisena kielenä” viittaa siihen, että kaikilla oppilailla on oppimista uusien käsitteiden oppimisessa ja soveltamisesta oppiaineessa ja myös uusissa käyttötarkoituksissa.

Uusia käsitteitä käytetään oppituntien aikana ja siinä yhteydessä oppilaiden tulee myös saada harjaannuttaa niitä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Raimo Salo, KT, Oulun yliopisto

DivEd sukeltaa kieleen ja kulttuuriin

Puhutaanko matematiikkaa? Miten puhutaan fysiikkaa? Osaatko sanoa sen ylliksi? Kuinka monet kulttuurit sinussa ja oppilaissasi kohtaavat?

Kieli- ja kulttuuritietoinen opettaja tietää, että kukaan ei puhu koulua äidinkielenään. Hän tietää, että saavuttaakseen äidinkielisen puhujan tason fysiikassa, on oppijan opiskeltava fysiikan sisältöjen lisäksi fysiikan kieltä. Kieli- ja kulttuuritietoinen opettaja myös tiedostaa oman ja oppilaidensa kulttuurisen moninaisuuden. DivEd-hanke pyrkii vahvistamaan opettajien ja opettajankouluttajien kieli- ja kulttuuritietoisuutta valtakunnallisesti.

DivEd-hanke (Diversity in Education) on aloittanut toimintansa vuoden 2017 elokuussa. DivEd on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke, ja sen tehtävänä on kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittäminen ja osaamisen edistäminen. DivEdillä on kaksi kohderyhmää: opettajankouluttajat ja kentällä työskentelevät opettajat. Näin hanke pyrkii vahvistamaan sekä jo nyt työelämässä olevien opettajien että myös opettajaopiskelijoiden kieli- ja kulttuuritietoisuutta. DivEdissä kiertävät yhteisökouluttajat kiertävät kouluttamassa alueensa kouluilla ja hankkeen oppiäiti, professori Nancy Commins Coloradon yliopistosta kouluttaa yhteistyökorkeakoulujen opettajankouluttajia.

Hanke on Turun yliopiston koordinoima, ja lisäksi hankkeessa ovat mukana Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademin Vaasan yksikkö, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kiertäviä kouluttajia on tällä hetkellä kaikissa yhteistyöyliopistoissa, ja koulutuksia on mahdollista saada suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. DivEdin idea kouluille lähetettävästä kouluttajasta heräsi, kun yliopistolla huomattiin, että vain harvalla opettajalla on mahdollisuus lähteä koulun ulkopuolisiin koulutuksiin. Maksuton koulutus esimerkiksi koulun veso-päivässä tavoittaa sen sijaan kaikki koulun opettajat.


Turun DivEd-tiimi Tampereella

Kulttuuritietoisuus ei liity vain etniseen taustaan

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaa opetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka on muodostunut ja muotoutuu edelleen eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. DivEdissä kulttuurilla tarkoitetaan sekä kulttuurisia käytänteitä että kulttuuri-identiteettiä. Kulttuuriset käytänteet ovat kaikkea sitä, mitä teemme, esimerkiksi syömmekö haarukalla, miten puhumme meitä vanhemmalle henkilölle tai vaihdammeko poskisuudelmia tavatessamme. Myös koululla on omat kulttuuriset käytänteensä. Kulttuurisiin käytänteisiin sosiaalistuminen alkaa jo varhain lapsuudessa. Osallistuminen erilaisiin kulttuurisiin käytänteisiin on valinnaista: voimme valita, syömmekö haarukalla, käymmekö saunassa tai olemmeko kotona ilman kenkiä. Kulttuuri-identiteettimme rakentuu monista eri ulottuvuuksista: etnisen taustan lisäksi identiteettiämme määrittää muun muassa sukupupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, sosioekonominen tausta, katsomus ja niin edelleen. Näin ollen kulttuuritietoinen opetus koskee jokaisen oppijan opettamista, ei vain maahanmuuttajataustaisia oppijoita.

Kulttuurisesti vastuullinen pedagogiikka perustuu hyvään oppilaan tuntemukseen ja kohtaa oppijat yksilöinä, joka huomioidaan myös opetussuunnitelman perusteissa: ”Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota” (POPS 2014). Kulttuurisesti vastuullinen opetus ymmärtää kulttuurista erilaisuutta, perustuu kulttuurisesti vastuulliseen opetussuunnitelmaan ja käyttää kulttuurisesti moninaista oppimateriaalia, luo oppivan yhteisön, joka tukee kaikkien jäseniensä koulumenestystä, on kielitietoista ja ottaa ohjeistuksessa huomioon oppijoiden erilaiset taustat.

Kaikki opettajat ovat kielenopettajia

Kielitietoisuus on yksi Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) keskeisistä linjauksista. ”Kaikki opettajat ovat kielenopettajia”, todetaan opetussuunnitelmassa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikkien aineenopettajien pitäisi opettaa kielioppia, vaan jokaisen opettajan pitäisi olla tietoinen opettamansa oppiaineen kielestä. DivEdin mukaan kielitietoisuutta onkin tieto kielen rakenteista, tietoisuus opettamiensa oppiaineiden kielestä ja tieto siitä, miten opiskelukieli eroaa arjen kielestä. Lisäksi kielitietoisuuteen kuuluu monikielisyyden tukeminen. Myöskään kielitietoinen opetus ei koske ainoastaan maahanmuuttajataustaisia oppijoita, vaan kielitietoinen opetus hyödyttää kaikkia.

DivEdin yhteisökoulutukset on tarkoitettu kaikille DivEd-yhteistyöyliopistojen alueilla työskenteleville perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajille. Koulutuksissa tarjoamme opettajille tietoa kielitietoisuudesta ja käytännön työtapoja kielitietoiseen opetukseen. Samalla kehitämme yhteistyössä opettajien kanssa hyviä käytänteitä edelleen ja koostamme vähitellen materiaalia näistä kieli- ja kulttuuritietoisista työtavoista nettisivuillemme.

DivEd tutkii ja järjestää seminaareja

Kehittämistyön lisäksi DivEd-hanke tutkii. Vapaaehtoiset opettajat voivat ilmoittautua tutkimusyhteistyökumppaneiksi, jolloin heidän on mahdollista saada kieli- ja kulttuuritietoisuuskouluttaja avuksi oppitunneille tai opetuksen suunnitteluun. Vastineeksi hanke saa kerätä tutkimusaineistoa opettajien käytänteistä ja opetuksesta. Tähän mennessä innokkaita tutkimukseen lähtijöitä on jo ilmoittautunut mukava määrä, mutta mukaan mahtuu vieläkin.

DivEd-hanke järjestää myös kieli- ja kulttuuritietoisuuteen liittyviä seminaareja. Viime vuoden marraskuussa kuulimme kansainvälisten tutkijoiden esityksiä kielitietoisuudesta, ja tämän vuoden toukokuussa järjestetty seminaari käsitteli monikielisyyttä yhdistäen opettajat ja alan tutkijat kuulemaan muun muassa Toronton yliopiston Jim Cumminsia ja Edinburghin yliopiston Thomas Bakia.

DivEdin tavoitteena on, että monipuolisten koulutusten sekä kehittämis- ja tutkimustyön avulla kieli- ja kulttuuritietoiset käytänteet tulisivat osaksi kaikkien koulujen toimintakulttuuria hankeen päättyessä. Hankkeen tavoitteena onkin ennen kaikkea koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden lisääminen koko Suomessa.

Kiia Kuusento, Jenni Alisaari ja Heli Vigren

Ilmestynyt Suomenopettajat-lehdessä 5/2018.

 

Haluaisitko kutsua kieli- ja kulttuuritietoisuuskouluttajan omaan kouluusi? Ota yhteyttä!

DivEd esittäytyy

DivEd – Sukellus kieleen ja kulttuuriin! Seuraa verkkosivujamme – tulossa materiaaleja ja blogikirjoituksia kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen.