Kielitietoinen varhaiskasvatus

  1. Millainen on kielitietoinen päiväkoti?
  2. Suomen kielen oppimisen tukeminen
  3. Tietoa kielenkehityksestä
  4. Toiminnan ja kielenkehityksen arviointia
  5. Oman äidinkielen määritelmä ja sen merkitys
  6. Lisätietoa oman äidinkielen, kaksikielisyyden ja monikielisyyden tukemiseen

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa ymmärretään kielen keskeinen merkitys lasten oppimiselle, kehitykselle ja vuorovaikutukselle sekä identiteetille. Varhaiskasvatuksen henkilöstö ymmärtää olevansa kielen malleja lapsille ja kannustaa lapsia monipuoliseen kielenkäyttöön. Henkilöstö tiedostaa jokaisen lapsen kielelliset lähtökohdat: lapsille annetaan aikaa, tukea ja tilaisuuksia käyttää kieltä monipuolisesti eri tilanteissa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016.)

Monikieliset lapset voivat opettaa oman kielensä ilmaisuja muille esim. aamupiirissä. Varhaiskasvatuksessa voidaan valita päivän tai viikon kieli ja opetella yhdessä esim. ”hyvää huomenta” eri kielillä. Lisäksi voidaan vertailla eri kielten sanoja: miltä ne kuulostavat, miltä ne ”maistuvat”, mitä samaa ja mitä erilaista niissä on. Erilaisia kirjaimia kannattaa pitää näkyvillä ja niitä voidaan tutkia yhdessä. Erikielisiä lauluja kannattaa laulaa yhdessä, ja myös syntymäpäivälaulut voidaan laulaa lasten kielillä. Lapset voivat lisäksi kuunnella opetustuokioita eri kielellä. Lapsilta voi kysellä arjessa: ”Miten sanot tämän sinun kielelläsi?”

Sanoja voi olla näkyvillä eri kielillä myös vuoden eri teemoihin liittyen. Esimerkiksi Papunetissä on eri aihepiirien sanastoa suomeksi ja arabiaksi.

Sivustolta www.omniglot.com löytyy sanoja, lauseita ja fraaseja eri kielillä. Myös sanakirjoja ja käännösohjelmia voi käyttää apuna eri kieliin tutustumisessa.

Millainen on kielitietoinen päiväkoti?

  • Laittakaa sisääntuloon tervetuloa-kylttejä eri kielillä. Katso tervehdyksiä eri kielillä. Myös vanhemmilta voi pyytää apua sanojen kirjoittamisessa.
  • Kirjoittakaa päiväkodin nettisivuille lyhyt info päiväkodista eri kielillä.
  • Kiinnittäkää ruokailutilan seinille ruokien kuvia, joiden alla niiden nimet ovat eri kielillä.
  • Laittakaa seinille ”hyvää ruokahalua” ja ”kiitos” näkyville eri kielillä.
  • Laittakaa lapsiryhmässä puhutut kielet näkyville: ”Meillä puhutaan suomea, arabiaa, venäjää, kurdia ja viroa.” Kielet voidaan laittaa esille myös
    • kielipiirakkana (kielipiirakka on tehty wordillä: insert → chart → pie).
    • isoina puhekuplina
    • kielikukkana, jossa jokaisen lapsen kieli on yksi terälehti
    • pyykkipoikina, joissa lukee lapsen nimi, kieli ja lippu.
  • Valitkaa viikon tai kuukauden kieli: vaihtakaa päiväkodin kyltit kuukauden ajaksi jollekin tietylle kielelle.
  • Viettäkää oman äidinkielen päivää.
  • Viettäkää Euroopan kielten päivää tai viikkoa.
  • Opetelkaa tervehdyksiä ja lukusanoja eri kielillä.
  • Tehkää erikielisiä videoita.

Kirjojen, kirjaston, esitysten ja näytelmien hyödyntäminen kieliin tutustumisessa

  • Katselkaa erikielisiä kirjoja. Lapset voivat tuoda kirjoja myös kotoa ja niitä voidaan lainata kirjastosta.
  • Järjestä satuhetkiä kirjaston, järjestöjen ja erikielisten työntekijöiden tai vapaaehtoisten kanssa. Ota koulu mukaan: pyydä, että oppilaat tulevat päiväkotiin lukemaan omalla äidinkielellä satuja.
  • Esittäkää nukketeatteria monella kielellä siten, että roolihahmot puhuvat eri kieliä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen, kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvien näkökohtien katsotaan koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta. Lasten vaihtelevat kielelliset, kulttuuriset ja katsomukselliset taustat ja valmiudet nähdään yhteisöä myönteisellä tavalla rikastuttavina.

Suomen kielen oppimisen tukeminen

Kielellistä kuntoutusta, suujumppaa ja ääntämisharjoituksia

Sadutus rikastuttaa kieltä

Sanasäkkien avulla voidaan harjoitella sanastoa

Sanasäkeissä opetellaan eri aihepiirien sanastoja toiminnan kautta.

Tietoa kielenkehityksestä

Tähän on koottu julkaisuja, joista löytää tietoa kielenkehityksestä ja sen tukemisesta.

Toiminnan ja kielenkehityksen arviointia

Kasvattajien tulisi arvioida, miten varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kielitaidon kehittymistä. Kaikilla käytössä olevilla välineillä ja menetelmillä voidaan seurata sekä havainnoida lasta hänen kokonaisvaltaisen kasvunsa tukemiseksi. Arviointiympyrä ja Kasvu kiikarissa -kirjat antavat lisätietoa arviointiin ja havainnointiin.

  • Gyekye, M. & Nikkilä, P. (2014). Arviointiympyrä – oppimisen mahdollisuudet näkyviin. Pedatieto Oy. Kirja auttaa kasvattajia arvioimaan ja selkiyttämään toiminnalleen asettamia tavoitteita sekä kehittämään koko oppimisympäristöä.
  • Koivunen, P-L. & Lehtinen, T. (2015). Kasvu kiikarissa. Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille. PS-Kustannus. Kirjassa käsitellään havainnoinnin perusperiaatteita ja esitellään, miten havainnoinnin tuloksista voi keskustella vanhempien kanssa. Lisäksi mukana on kirjoittajien laatimat havainnointi- ja arviointilomakkeet. Lisätietoa löytyy saatavilla olevista havainnointi- ja arviointimenetelmistä sekä käytännön esimerkkejä havainnointitilanteista.

Seuraavaksi esimerkkejä materiaaleista, joita voi käyttää oman toiminnan ja havainnoinnin tukena. Kielitaidon arvioinnissa kannattaa pitää mielessä, että jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy omaa tahtiaan. Tämän vuoksi monipuolinen havainnointi ja arviointi on tärkeää.

  • Pienten kielireppu. Suomi toisena kielenä -oppimisen seurantapaketti Espoosta. Lapsen suomen kielen kartoitukseen kehitetty työväline, joka sisältää oman äidinkielen kehitykseen liittyviä kysymyksiä 1–6-vuotiaille (eväspussi), keskustelurungon kuvaan liittyen sekä suomen kielen oppimisen seurantalomakkeen.
  • Laitala, M. (2007). Lauran päivä. Suomi toisena kielenä -kartoitusaineisto esiopetusikäisille. Opetushallitus. Materiaali esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Sopii myös valmistavaan opetukseen.
  • Roihusten arki (2017). Toiminnallinen kielen kehityksen ja kommunikoinnin arviointi- ja kuntoutuspaketti. Kipinäkeskus.
  • Kielipuntari ja tehtäväpaketti
  • Korpilahti & Eilomaa (1998). Kettu-testi – puheen ja kielentaitojen arviointimenetelmä. LacoCare Oy. Materiaaliin kuuluvat esinekuvat, lelupussin tavarat ja Kettu-kuvat kerrontaan. Materiaalia käytetään varhaiskasvatuksessa osaltaan kartoittamassa lapsen suomen kielen hallintaa, ei testinä.
  • Repun takanassa (2000). Tampereen kaupunki. Suomen kielen kartoitus, jota voidaan käyttää 5-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille suomen kielen ja oman äidinkielen arviointiin. Materiaali kartoittaa puheen tuottoa ja ymmärtämistä.

Oman äidinkielen määritelmä ja sen merkitys

Äidinkieleksi voidaan esimerkiksi määritellä kieli, jota lapsi puhuu ensin ja/tai johon hän samaistuu. Tätä kautta kielestä tulee myös hänen ajattelunsa kieli. Lapsi alkaa omaksua kieltä kommunikoidessaan vanhempiensa kanssa. Hän oppii käyttämään kieltä kielelliseen vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisuun. Kieli on näin myös perusta lapsen identiteetille. (Latomaa ym. 2013; Skutnabb-Kangas 1988; Teiss 2007.) Monikielisessä ympäristössä lapsella voi olla monta kieltä, joista yksikään ei ole perinteisesti ajatellen äidinkieli, kuten me sen tavallisesti ymmärrämme. Lapsi voi osata näitä kieliä eritasoisesti. Kun tässä oppaassa puhutaan äidinkielestä, se tarkoittaa aina yhtä tai useampaa lapsen äidinkieltä.

Oman kielen osaaminen edistää muiden kielten oppimista. Äidinkieli toimii välineenä toimivaan kaksikielisyyteen. Tutkimusten mukaan toisen tai kolmannen kielen oppiminen samaan aikaan ei ole haitaksi lapsen kehitykselle, vaan se tekee aivoista joustavammat, parantaa päättelykykyä ja luovuutta. Monikieliset lapset selviytyvät paremmin valikoivaa tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. (Esim. Baker 2000, Bialystok, Craik & Freeman 2007; Cummins 2000; Nicolas & Lightbown 2008; Skutnabb-Kangas 2000.)
Oma äidinkieli on tärkeä lapsen koko persoonan, identiteetin ja oppimisen kannalta. Hyvä oman äidinkielen taito edistää suomen kielen oppimista. Tämän vuoksi oman äidinkielen huomioiminen varhaiskasvatuksessa on tärkeää. Vanhempia kannattaa tukea oman äidinkielen rikkaassa käytössä ja sen merkityksen ymmärtämisessä. Vanhemmille ja lapsille kielten näkyvillä oleminen varhaiskasvatuksessa osoittaa, että perheen kieli on arvokas ja hyväksytty.

Oma äidinkieli on sydämen, tunteiden ja ajatusten kieli. Oman äidinkielen osaaminen vahvistaa itsetuntoa ja kielen kautta syntyy yhteys sukuun ja juuriin: lapsi ymmärtää paremmin, kuka on ja mistä tulee. Oman kielen ylläpito vaatii työtä ja kärsivällisyyttä. Monikielisellä lapsella kielet kehittyvät eri tahtia, välillä harppauksin ja välillä hitaammin. Oma kieli on kaiken oppimisen perusta.

Osoita kiinnostusta lasten kieliin. Voit pyytää lapsia ja vanhempia kertomaan arjen tilanteissa asioita omalla kielellään. Kun omaa äidinkieltä saa käyttää varhaiskasvatuksessa, se auttaa lasta ymmärtämään oman äidinkielensä tärkeyden.

Lisätietoa oman äidinkielen, kaksikielisyyden ja monikielisyyden tukemiseen

Tähän on koottu kirjoja, materiaalia ja linkkejä oman äidinkielen ja kaksi- ja monikielisyyden tukemiseen.