Kielitietoisia käytänteitä opettajille
Kielitietoisuus – mitä ja miten?
Kielitietoisuuteen kuuluu ainakin kolme tärkeää osa-aluetta: tieto kielistä ja niiden rakenteesta, tieto oppiaineiden ja koulun kielestä sekä tieto monikielisyydestä ja sen tukemisesta. Opettajan ei tarvitse hallita koko kielioppisäännöstöä, vaan hänen pitää osata tunnistaa oppijalle hankalia rakenteita tekstistä. Tällaisia hankalia rakenteita ovat esimerkiksi partisiipit: Aivot jakavat lähtevät impulssit juuri tiettyihin lihaksiin. Monen lukijan voi olla vaikea erottaa esimerkkivirkkeestä verbiä jakavat partisiipista lähtevät.
Oppiaineiden kielet
Lisäksi opettajan pitää tuntea opettamiensa oppiaineiden kielten lainalaisuudet. Historian opettajan pitää esimerkiksi tietää, että historian kielessä on paljon ajanilmauksia, menneen ajan muotoja, passiivia sekä syy- ja seuraussuhteiden ilmaisua. Siksi historian opettajan tehtävänä on myös opettaa näitä muotoja. Perusopetussuunnitelman (2014) mukaan jokaisen opettajan pitääkin olla kielellinen malli ja oman oppiaineensa kielen opettaja.
Arkikieltä vai koulun kieltä?
Opettajan pitää myös tiedostaa ero arkikielen ja koulun kielen välillä. Välitunneilla ja kahvipöydässä arkikieli on pääosassa, mutta luokkahuoneissa kieli on usein koulun kieltä, johon kuuluu opiskelukielitaidon kieli, oppiainekohtainen kieli ja koulun toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvä kieli. Kukaan ei puhu äidinkielenään koulun kieltä, ja siksi oppilasta pitää ohjata ja tukea sen käytössä.
Monikielisyys on rikkaus
Yksi tärkeä kielitietoisen opettajan ominaisuus on koulun monikielisyyden arvostaminen ja oppilaiden äidinkielten näkeminen oppimisen resurssina. Oppimista tapahtuu monella kielellä, eikä siksi ole syytä rajoittaa koulun kieltä vain yhteen kieleen. Kielten näkyminen koulun arjessa lisää myös äidinkielisten suomenpuhujien kielitietoisuutta.
Miten kielitietoisuutta toteutetaan käytännössä?
Tärkeintä on kielitietoinen ajattelutapa opetuksen lähtökohtana – hyvät käytänteet tulevat perässä. Olemme keränneet sivuillemme hyviä kielitietoisia käytänteitä ja tehtäviä, joita on kerätty alan kirjallisuudesta ja opettajilta hankkeen kuluessa.
Kielitietoisia käytänteitä
Kielitietoisia käytänteitä luokkaan
- Laita oppitunnin sisällön runko näkyviin taululle.
- Laita opetuskeskustelun helpottamiseksi kielellisiä keinoja taululle, esimerkiksi siksi, sen takia siitä syystä, aiheuttaa, aiheutua, johtua, olla seurauksena, seurata, valloittaa, hyökätä.
- Aloita, lopeta ja siirry aiheesta toiseen aina selkeästi (Saario 2009). Monen voi olla vaikea ymmärtää, jos esimerkiksi opetuskeskustelusta siirrytään ohjeiden antamiseen ilman selkeästi sanoitettua siirtymää.
- Tärkeät asiat esitellään aina vähintään kahdella tavalla, esimerkiksi suullisesti ja kirjoittamalla tai visuaalisesti (Saario 2009). Jos esimerkiksi läksyt tarkistetaan vain suullisesti, voi olla, että moni ei silloin pysy perässä.
- Esitä asioiden välisiä suhteita visuaalisesti esimerkiksi kuvilla, kaavioilla ja piirroksilla (Saario 2009). Alla kohdassa ”Kuvaajia kielitietoiseen opetukseen” on esimerkkejä kuvaajista, joita voi käyttää opetuksessa.
- Käytä ennakkojäsennyksiä, eli esimerkiksi sisältökarttoja ja sisällysluetteloita, ennen uuden asian käsittelyä. Ennakkojäsennykset auttavat oppijaa kohdistamaan lukemista tai kuuntelemista, ja ne voivat aktivoida aiempia tietoja. (Saario 2009.)
- Esitä asioita runsaasti, toista paljon ja kerro toisin sanoin (Saario 2009).
- Pidä taukoja kysymysten jälkeen, jotta oppilailla olisi tarpeeksi aikaa prosessoida omia kysymyksiä ja vastauksiaan (Saario 2009).
- Pidä käsitteiden avaamista ja selittämistä opetuksen tapana (Kuukka 2009).
- Anna oppilaille avainsanaluettelo oppilaille uuden opetusjakson alussa (Kuukka 2009).
- Laadi yhdessä oppilaiden kanssa esimerkkejä sisältäviä sanastoja tai käytä valmiita sanastoja (Kuukka 2009).
- Varmista, että tehtävätyypit ovat oppilaille tuttuja: harjoitelkaa esimerkiksi koevastauksien tekemistä yhdessä (Nissilä 2009).
DivEDin kouluilta keräämiä käytänteitä
- Tunnin aluksi opettaja laittaa taululle muutaman käsitteen ja kertoo oppilaille, että tunnin tavoitteena on oppia nämä sanat. Tunnin lopuksi tarkistetaan, ovatko oppilaat ymmärtäneet ja oppineet kyseiset käsitteet. Lisäksi opettaja laittaa jakson keskeisimmät käsitteet tiedoksi myös oppilaan huoltajalle, jolloin käsitteistä voidaan keskustella myös kotona.
Kielitietoisia käytänteitä tekstien lukemiseen
- Ennakointi. Mitä oppilas jo tietää käsiteltävästä asiasta ja mitä hän haluaisi tietää siitä?
- Pää- ja väliotsikoiden tarkastelu. Mitä niistä tulee mieleen?
- Kuvien tarkastelu. Tulkinta ja asioiden päättely niistä.
- Tekstien lukeminen edestakaisin: kappaleiden ensimmäiset lauseet, kursivoidut tai lihavoidut käsitteet ja vuosiluvut.
- Määritteiden tunnistaminen tekstistä. Mistä ja miten avainkäsitteet löytyvät ja missä niiden määritelmät ovat?
- Kappaleiden lukeminen kerrallaan. Jokaisesta kappaleesta etsitään keskeinen tieto, ja se tiivistetään omin sanoin suullisesti tai kirjallisesti.
- Silmäily. Anna oppilaille aikaa lukea tekstiä 30 sekuntia, jonka jälkeen he keskustelevat tekstistä. Toista sama. Anna oppilaille vielä yksi lukukerta, jolloin tekstistä ympyröidään pääsanoja ja alleviivataan tärkeitä kohtia.
- Käsitekartan täydentäminen lukemisen edetessä.
- Luetun esittäminen kuvallisin keinoin.
- Käsitteiden määritelmien tutkiminen. Milloin määritelmät ovat kattavia ja milloin puutteellisia? Määritelmiä voi poimia esim. koevastauksista.
- Koevastausten ja esseiden tutkiminen ja vertailu.
Tukia, K., Aalto, E. & Mustonen, S. 2007. S2-oppilas lukijana – Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Virke 4/2007, s. 32–36.
DivEDin kouluilta keräämiä käytänteitä
- Oppilaat ohjeistetaan tekemään tekstistä ensin muistiinpanot yksin ja sen jälkeen kaverin kanssa. Sen jälkeen tehdään vielä muistiinpanot yhdessä. Kun muistiinpanot on tehty, tarkastellaan valmiita muistiinpanoja ja etsitään jokainen kohta oppikirjasta. Vaiheita voi jakaa eri oppitunneille.
- Tunnilla, jolla käsitellään oppikirjan tekstin lukemista, ydinasian hahmottamista ja koekysymysten ennakoimista, oppilaat voidaan jakaa tekemään erilaisia asioita liittyen oppikirjan kappaleeseen. Osa oppilaista voi etsiä avainsanoja, joita toisten oppilaiden pitää selittää. Osa taas voi keksiä tekstistä oikein/väärin-väittämiä ja osa avoimia kysymyksiä. Tehtävä toimii erityisesti ryhmissä, jossa lukemisessa tai suomen kielen taidoissa on suuria eroja, kun oppilaille voi antaa eritasoisia tehtäviä. Tehtäviä kuitenkin käsitellään yhdessä niin, että kaikki oppilaat hyötyvät toistensa tekemästä työstä.
Monikielisyyden tukeminen
- Tee yhteistyötä oppilaan oman äidinkielen opettajan ja/tai omakielisen opettajan kanssa. Voitte esimerkisi arvioida oppilaan suomen kielen ja oman äidinkielen taitoa tämän lomakkeen avulla.
- Käytä eri oppiaineiden omakielisiä sanastoja.
- Opettele erikielisiä tervehdyksiä ja muita perusfraaseja. Muista myös viittomat. Hyödynnä niitä koulun arjessa.
- Vertaisoppiminen: Ryhmittele samaa äidinkieltä puhuvat oppilaat samaan ryhmään. Tällöin oppilaat voivat keskustella opetettavasta aineesta myös omalla äidinkielellään.
- Mieti, olisiko oppilaiden mahdollista käyttää kokeissa sanakirjaa tai omaa äidinkieltään. Apuna kokeen tarkistamisessa opettajat ovat käyttäneet avuksi omakielistä opettajaa tai käännösohjelmaa.
- Askarrelkaa erikielisiä kylttejä koulun seinille. Esimerkiksi käsityöluokassa välineiden nimet voivat olla näkyvillä monella eri kielellä. Myös tervetulotoivotukset voidaan ripustaa olla koulun aulaan monella eri kielellä.
- Pitäkää erikielisiä aamunavauksia, tervehtikää useilla kielillä ja laulakaa onnittelulauluja eri kielillä.
- Viettäkää äidinkielen päivää, kieli- ja kulttuuriviikkoja tai pitäkää kieleen ja kulttuuriin keskittyvä monialainen oppimiskokonaisuus.
- Perustakaa kouluun kielikerhoja.
- Katsokaa videoita, joissa on suomenkieliset tekstitykset ja videoita, joissa on tekstitykset oppilaiden äidinkielillä.
- Kuunnelkaa tarinoita, radio-ohjelmia tai podcasteja eri kielillä.
- Vertailkaa oppilaiden kanssa kahta saman tekstin erikielistä versiota.
- Kannusta oppilaita hakemaan tietoa eri kielillä.
- Kannusta oppilaita kirjoittamaan tarinoita, joiden henkilöt ovat monikielisiä tai joissa on monikielisiä kohtaamisia.
- Tehkää oppilaiden kanssa videoita tai näytelmiä, joiden henkilöt ovat monikielisiä tai joissa on monikielisiä kohtauksia.
- Ohjaa oppilaita tekemään monikielisiä esitelmiä, joissa apuna voi olla oppilaan perhe tai oman äidinkielen opettaja.
- Anna oppilaille tehtäväksi haastatella perhettään opiskeltavista aiheista. Oppilaiden tulee tällöin keskusteltua aiheesta omalla äidinkielellään.
- Jakakaa oppilaiden monikielisiä kirjoituksia koulun sivuilla, blogissa tai muissa kanavissa.
- Ohjaa oppilaita tekemään muistiinpanot tekstistä sillä kielellä, jonka oppilas kokee vahvimmaksi kielekseen.
- Pitäkää luokassa tai koulun kirjaston valikoimissa oppilaiden omilla äidinkielillä kirjoitettuja lehtiä tai kirjoja.
- Tehkää oppilaiden kanssa jokaiselle oma kielibiografia.
DivEDin kouluilta keräämiä monikielisyyttä tukevia käytänteitä
- Pasilan peruskoulussa, jossa on suomi–saame-luokka, juhlitaan saamelaisten kansallispäivää koko koulun voimin. Viikon ajan myös jokainen luokka harjoittelee saamenkieltä.
Miten omakielisen opettajan osaamista voi hyödyntää?
Kielitietoisia tehtäviä
Tehtäviä luokkaan
Arvaatko aukot?
Ideana on, että opettaja on peittänyt oppikirjan tekstistä oleellisia sanoja, jotka oppilaat arvaavat. Tehtävän pisimmälle viedyssä sovelluksessa aloitetaan täysin tyhjältä oppikirjan sivulta. Oppilaat ehdottavat sanoja, ja ehdotusten osuessa oikeaan teksti täydentyy vähitellen. (Gibbons, P. 2002. Scaffolding Language, Scaffolding Learning. Teaching Second Language Learners in the Mainstream Classroom. Portsmouth: Heinemann.)
Yllä olevaa taulukkoa voidaan käyttää, kun aletaan käsittellä uutta aihetta. Uutta aihetta kannattaa lähteä käsittelemään vasta ennakoinnin jälkeen, koska tällöin kaikkien oppilaiden on helpompi havaita siirtyminen aiheesta toiseen. (Rapatti, K. & Kuukka, I., 2009. Toim. Yhteistä kieltä luomassa – suomea opetteleva opetusryhmässäni. OPH.)
Lähetä postikortteja luokkasi kanssa ulkomaille
Päivän virke
Opettaja valitsee oppikirjasta jonkin virkkeen, josta keskustellaan luokan kanssa 15–20 minuuttia. Tarkoituksena on keskustella sekä virkkeen sisällöstä että kielestä. Kannattaa valita sellainen virke, jossa on kielellisesti haasteellisia rakenteita, tärkeitä käsitteitä ja jonka sisältö oppilaiden tulisi oppia. Tehtävässä oleellista on, että oppilaita altistetaan keskustelun avulla akateemiselle kielelle. (Cummins J. & Early M. 2015. Big Ideas for Expanding Minds – Teaching English Language Learners Across the Curriculum. Don Mills: Rubicon.)
Sanaruudukkoa voi käyttää missä oppiaineessa tahansa. Oppilaat täyttävät mallin yhdessä sähköiselle pohjalle tai vihkoon. Oppilaat etsivät valitusta aiheesta itselleen uudet sanat ja etsivät niille määritelmän, synonyymin, keksivät virkkeen, johon sana sopii ja etsivät tai piirtävät kuvan. Ryhmässä oppilaat voivat olla vastuussa eri tehtävästä. Oppilaat voi myös jakaa kielietsivien ryhmiin, joilla on tehtävänä joka päivä lisätä malliin 2–5 uutta sanaa. Viikon lopuksi sanoista voidaan pitää visailu. (Cummins J. & Early M. 2015. Big Ideas for Expanding Minds – Teaching English Language Learners Across the Curriculum. Don Mills: Rubicon.)
Sanat savuna ilmaan
Tämän tehtävän avulla voidaan opetella jokin vaikea rakenne. Ideana on, että sama virke luetaan yhdessä ääneen, mutta välistä alkaa yhtäkkiä hävitä sanoja. Ääneen lukeminen onnistuu silti yhdessä. Lopuksi kaikki sanat ovat hävinneet, mutta virke on silti jäänyt muistiin. (Gibbons, P. 2002. Scaffolding Language, Scaffolding Learning. Teaching Second Language Learners in the Mainstream Classroom. Portsmouth: Heinemann.)
Diagrammia voidaan käyttää kahden asian vertailuun. Diagrammin avulla asioiden erot ja yhtäläisyydet saadaan selvästi näkyville. Diagrammista voidaan myös askarrella juliste luokan seinälle.
Toiminnallisia kielitietoisia tehtäviä
Kieli- ja kulttuuritietoiset tehtävät voivat olla myös toiminnallisia. Toiminnallisissa tehtävissä kieli- ja kulttuuritietoisuuden kannalta on tärkeää, että oppilaat puhuisivat mahdollisimman paljon keskenään ja mahdollisimman monen eri oppilaan kanssa. Se, että oppilailla on mahdollisuus puhua koulun sisällöistä koulun kielellä, edistää oppiaineiden kielen oppimista. Se taas, että oppilaat toimivat parina tai ryhmässä kaikkien eri oppilaiden kanssa, lisää oppilaiden interkulttuurista kompetenssia eli kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Seuraavia tehtäviä voi käyttää lähes kaikissa oppiaineissa soveltaen.
Etsi pari
Etsi pari -tehtävän avulla on helppo saada oppilaat puhumaan keskenään opitusta aiheesta. Tavallisesti etsi pari -tehtävässä täytyy etsiä pari, jolla on omaan lappuun sopiva lappu. Yhdessä lapussa voi olla esimerkiksi kuva jostain asiasta ja toisessa kortissa kuvaan sopiva teksti. Tekstikortissa voisi esimerkiksi lukea haarapääsky ja kuvakortissa olla haarapääskyn kuva. Tehtävä soveltuu niin kielen kuin sisällön opetteluun. Etsi pari -tehtävää voi myös käyttää, kun oppilaita pitää jakaa ryhmiin tai pareihin.
Esimerkki:
- Tee kysymys- ja vastauslappuja aiheesta, jota tunneilla käsitellään.
- Jaa puolelle luokasta kysymyslaput ja puolelle luokasta vastauslaput.
- Liikkumalla ja juttelemalla toisilleen oppilaiden tulisi löytää kysymykseensä sopiva vastaus tai vastaukseen sopiva kysymys.
- Kun oppilaat ovat löytäneet parinsa, he kirjoittavat aiheesta uuden kysymyksen.
- Oppilaat lukevat lappunsa ja uuden kysymyksensä muulle luokalle.
- Vaihtoehtoisesti laput voi sekoittaa uudestaan ja pari pitää löytää uudestaan.
Variaatioita:
- sanat ja niiden selitykset
- kuvat ja niihin sopiva teksti
- kirjailijoiden nimi, kuva ja teos
- käsitteet ja ryhmät, joihin käsitteet kuuluvat
- kemiallisen kokeen työvaiheiden järjestäminen
- matematiikassa suhteiden yhdistäminen: esimerkiksi murtoluvun ja prosentin yhdistäminen
- jokin järjestys eri asioille, joka oppilaiden tulee keskenään selvittää ja mennä järjestykseen: esimerkiksi jääkylmä, kylmä, haalea, lämmin ja kuuma
- matemaattinen kysymys ja laskun vaiheet ja oikea vastaus
- eri kieliä ja kirjoitusta tai jokin tietty sana eri kielellä
Pareihin tai ryhmiin jako
Jotta pareihin ja ryhmiin tulisi vaihtelua, oppilaat voi ohjeistaa järjestymään riviin milloin minkäkin asian perusteella. Riviin voidaan asettautua etunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan aakkosjärjestykseen, syntymäpäivän mukaiseen järjestykseen, järjestykseen sen mukaan, milloin kukakin on herännyt aamulla jne. Opettaja voi rivin muodostumisen jälkeen jakaa rivissä vierekkäin seisovat pareihin tai ryhmiin. Järjestäytyessään riviin oppilaiden täytyy puhua toistensa kanssa, ja ryhmien ja parien vaihtuessa oppilaiden tulee työskenneltyä kaikkien ryhmäläisten kanssa.
Bileet/juhlat/kestit
Tehtävä on hyvä herättelemään aiheeseen ja siihen, mitä oppilaat jo tietävät aiheesta. Tehtävää voi myös käyttää, kun opeteltua aihetta kerrataan. Aiheesta tehdään yhtä monta kysymystä kuin luokassa on oppilaita. Oppilaille jaetaan kysymyslaput ja sen jälkeen laitetaan musiikki soimaan. Oppilaat kävelevät luokassa, kun musiikki soi ja kun musiikki pysäytetään, oppilaat etsivät parin. Molemmat kysyvät kysymyksen toisilta vuorollaan ja miettivät yhdessä vastaukset kysymyksiin.
Tehtäviä työyhteisöille
Kieli- ja kulttuuritietoinen bingo
Bingoa voi pelata työkavereiden kanssa, kiinnittää opettajanhuoneen jääkaapin oveen tai käyttää itsellä muistilistana kieli- ja kulttuuritietoisista käytänteistä.
DivEDin seitsemän kieli- ja kulttuuritietoista käytännettä
DivED on poiminut kansainvälisestä tutkimuksesta seitsemän käytännettä, jotka tukevat kieli- ja kulttuuritietoisen työyhteisön toimintakulttuuria, ja näitä käytänteitä voi käyttää oman työyhteisön toimintakulttuurin kehittämisen pohjana. Mitä jo tehdään? Mitkä asiat vaativat vielä huomiota? Mitkä olisivat käytännön ratkaisuja kieli- ja kulttuuritietoisen toimintakulttuurin luomiseksi? Näitä kysymyksiä voi pohtia esimerkiksi pienryhmissä ja koota yhdessä koko työyhteisön kesken. Pohja kannattaa tulostaa koossa A3.